Kanta-Häme

Mullasta ilmaan

Mikä on suomalainen, kasvaa pimeässä kaapissa ja roikkuu rihmanohuiden juurien varassa ilmassa?

Ainakin Suomen Siemenperunakeskuksen aeroponisella menetelmällä kasvanut peruna, jonka tuottavuus on moninkertainen verrattuna tavalliseen mullassa kasvaneeseen mukulaan.

Perinteisesti kasvanut peruna tuottaa viidestä kymmeneen mukulaa, kun taas aeroponisesti kasvatettu kasvi tuottaa toistasataakin mukulaa kasvukauden aikana.

Perinteiseen kasvihuonekasvatukseen verrattuna aeroponinen kasvatus on alkuinvestoinneiltaan vähintään kaksinkertaisesti kalliimpaa.

Vaikka myös kasvuaika on normaalia pidempi, kolmesta kuuteenkin kuukautta, saadaan satoa parhaimmillaan kymmenkertaisesti.

– Tuottavuus on aivan omaa luokkaansa. Tämän vuoden huhtikuussa istutimme taimet kaappeihin, ja viimeiset mukulat korjattiin talteen loka-marraskuun taitteessa, Siemenperunakeskuksen toimitusjohtaja Lauri Juola kertoo.

Siemenperuna tulee kaapista

Aeroponisesti kasvatetun perunan juuret roikkuvat pimeässä kaapissa.

Kasvin varsi kasvaa valossa kaapin ulkopuolella ja juurissa roikkuvia mukuloita suihkutetaan säännöllisesti ravintoliuoksella. Liuos sisältää noin kahtakymmentä ainesosaa, joiden suhdetta vaihdellaan kasvuvaiheen mukaan.

Ilmassa kasvava peruna on yli kolmivuotisen kehittelyn tulos. Mallia ilmakasvatukseen Siemenperunakeskus sai Perussa toimivalta Kansainväliseltä Perunakeskukselta CIP:lta, jossa tekniikkaa oli testattu päiväntasaajalla viihtyvillä andigena-lajikkeilla.

Suomessa käytettävällä tuberosum-lajikkeilla aeroponista kasvatusta ei ollut juurikaan kokeiltu, joten tietoa oli saatavilla hyvin vähän.

– Oikeanlaisen liuoksen lisäksi tärkeää oli valon oikea säätely sekä lämpötilan pitäminen alle 25 asteen, Juola kertoo.

Sillinkin kaveri

Ilmakasvatuksesta ruokaperunan tuottamiseksi on kiinnostunut myös Yhdysvaltain avaruushallinto NASA.

Jos tulevaisuudessa rakennetaan siirtokuntia Kuuhun tai Marsiin, ruokatuotanto on jotenkin ratkaistava.

Juolan mukaan Siemenperunakeskuksen perunat on tarkoitettu siemenperunaksi ja joka ainoa mukula pannaan peltoon kasvamaan ensi kevääksi.

– Tosin olen maistanut aeropolisella menetelmällä tuotettua perunaa ja kyllä se maistuu ihan normaalilta perunalta. Biologisten kokeiden perusteella myös ravintoarvot ovat ihan ennallaan.

Suuntana Tansania

Siemenperunakeskus on mukana ulkoministeriön kehitysyhteistyöhankkeessa, jossa tavoitteena on siemenperunahuollon käynnistäminen Tansaniassa.

– Tansaniassa viljellään kyllä perunaa, mutta toistaiseksi siellä ei ole minkäänlaista siemenviljelyhuoltoa. Emme odota täydellistä muutosta, sillä Tansania on iso maa, jossa vallitsevat olosuhteet ovat varsin erilaiset kuin Suomessa.

Kolmivuotisen hankkeen aikana on tarkoitus selvittää ainakin markkinointia, hinnoittelua, sekä ennen kaikkea perustella siemenviljelyn edut edellisvuotisen perunan käytön sijaan.

Tansanian lisäksi Juolan haaveena on laajentaa toimintaa erityisesti Itä-Aasiaan.

– Mikäli Kaukoidässä laajasti viljelty riisi vaihdettaisiin osittain perunaan, olisi ruoansaanti turvatumpaa myös tulevaisuudessa. (HäSa)

Päivän lehti

2.4.2020