Kanta-Häme

Muovi vie voiton kahisevasta

Käteisen rahan käyttäminen pienissäkin ostoksissa on yhä harvinaisempaa.

Suomen Pankin tänä vuonna Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan käteistä rahaa päivittäistavaraostoksissa suosii enää viidennes kuluttajista.

Käteisen suosio on laskenut tasaista tahtia. Vielä vuonna 2007 käteistä pääasiallisena maksuvälineenä päivittäistavaraostoksissa suosi yli kolmannes.

Käteinen kassassa vähenee

Kehitys on huomattu K-Market Manun kassalla Kaurialassa.

– Käteistä kulkee kassaan selvästi entistä vähemmän. Ennen noin puolet ostoksista maksettiin käteisellä, nyt ehkä kolmannes, arvioivat myyjät Kati Karjalainen ja Eriikka Laukkanen.

Manussa käy varsinkin arkisin paljon lapsia ja nuoria pikkuostoksilla.

– Todella moni lapsista maksaa aina Visa Electronilla, vaikka ostos olisi vain 30 senttiä, Karjalainen kertoo.

– Myös monet iäkkäistä asiakkaistamme sanovat opetelleensa kortin käytön, koska se tuntuu turvallisemmalta kuin pitää suuria määriä käteistä mukana.

Käteistä käyttävät lapset ja vanhukset

Maksutottumukset vaihtelevat voimakkaasti ikäluokittain.

Käteisen rahan käyttäminen on vähäisintä nuorilla aikuisilla. 20–34 -vuotiaista ainoastaan käteistä pikkuostoksissa pyrki käyttämään vain neljä prosenttia. Yli 65-vuotiaista yli kolmannes kuittaa ostokset mieluiten kahisevalla. Alle 20-vuotiaista pääasiallisesti korttia käyttää 56, käteistä 18 ja molempia vuorotellen 25 prosenttia.

Lauantaina Manussa ostoksilla käynyt Siiri Saarinen, 14 suosii käteistä. Saarisella on ollut käytössään Visa Electron -kortti parin vuoden ajan.

– Käteisen käyttäminen tuntuu helpommalta. Yleensä ostan kortilla vain, jos käteistä ei ole yhtään.

Käteistä nostetaan pari kertaa kuussa

Kortilla maksamisen suosiosta kielii sekin, että K-Manua vastapäätä sijainnut pankkiautomaatti poistettiin käytöstä muutama vuosi sitten.

Hienoinen enemmistö kuluttajista nostaa rahaa automaatista kerran viikossa tai korkeintaan kerran kahdessa viikossa. Kahdesti tai useammin viikossa seinällä käy vain kymmenys kuluttajista.

Finanssialan Keskusliiton tutkimuksen mukaan keskimääräinen automaatista nostettu summa on 92,2 euroa. Kymmenen vuotta sitten summa oli 71,7 euroa. Pankit ovat onnistuneet pyrkimyksessään ajaa kuluttajat konttoreista, sillä peräti neljä viidestä nostaa käteistä konttorista harvemmin kuin kerran vuodessa.

Automaattikortti on harvinaisuus

Korttien suosiminen kasvattaa niiden määrää. Korttien kokonaismäärä on kymmenessä vuodessa kasvanut yli 1,5 miljoonalla lähes 8 miljoonaan.

Maksu- ja luotto-ominaisuuksilla varustettujen korttien osuus on kasvanut huimasti. Vuonna 2002 noin kolmannes korteista oli tarkoitettu vain pankkiautomaattinostoihin. Pelkkiä rahan nostoon tarkoitettuja kortteja oli viime vuonna käytössä 2011 enää 29 000 kappaletta, kun vielä kymmenen vuotta sitten sellaisia oli yli kaksi miljoonaa.

Automaattikorttien määrä alkoi vähentyä nopeasti 2000-luvun puolivälissä on-line debit -korttien (Visa Electron) yleistyessä. Tällaisia kortteja myönnetään vanhempien suostumuksesta jopa 10-vuotiaille.

Kortilla maksaminen ei kuitenkaan ole aina nopein tapa kassalla.

– Pikkuostokset tekisi nopeammin kolikoilla kuin kortilla, sillä Visa Electronilla kestää aina hetki varmistaa, että asiakkaan tilillä on katetta, Kati Karjalainen kertoo. (HäSa)

Päivän lehti

5.4.2020