Kanta-Häme

Muovipakkausten ja biojätteen keskitetty keräys toisi sekä ilmasto- että kustannushyötyjä

Kuva: Sara Aaltio
Kuva: Sara Aaltio

Yhdyskuntajätteelle on asetettu tavoite nostaa kierrätysaste 65 prosenttiin EU-tasolla vuoteen 2035 mennessä. Suomessa kierrätysaste oli tuoreimman tilaston mukaan 41 prosenttia vuonna 2017. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää Suomessa entistä parempaa ja kattavampaa syntypaikkalajittelua. Suurin potentiaali kierrätysasteen lisäämiseksi yksittäisistä jätelajeista on biojätteellä.

Toinen tärkeä materiaaliryhmä on muovit. Muoveista kotitalouksilta on jo aloitettu muovipakkausten kerääminen.

 

Loimi-Hämeen Jätehuolto (LHJ) halusi tutkia soveltuvia keräystapoja alueellaan näille jätelajeille. Biojätteelle on kaavailtu EU:n uudessa jätedirektiivissä lisäksi erilliskeräysvelvoite kaikille kiinteistöille vuonna 2024.

 – Uusien velvoitteiden vuoksi halusimme selvittää jo tässä vaiheessa biojätteen keräyksen lisäämisen vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Toimiva, järkevästi saavutettavissa oleva biojätekeräys voi nostaa kierrätysastetta selvästi ylöspäin, kertoo palvelupäällikkö Anne Sjöberg.

 LHJ on aloittamassa myös kierrätyspisteverkoston uudistamista kesällä 2019.

 – Tähän liittyen halusimme selvittää järkevintä keräystapaa sekä ilmasto- ja kustannusvaikutusten muodostumista, mikäli muovipakkauksien keräys lisättäisiin LHJ:n kierrätyspisteisiin tai vähintään viiden tai kymmenen asunnon taloyhtiöihin.

 Selvityksen LHJ:lle laati kevään 2019 aikana asiantuntijayritys LCA Consulting Oy.

 

Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen pienkiinteistöille aiheuttaa tutkimuksen mukaan sekä ilmastopäästöjen että kustannusten kasvamista. Tämän aiheuttaa LCA Consultingin Antti Niskasen mukaan nykyisten jätehuoltomääräysten erittäin tiuha tyhjennysväli kiinteistöille.

– Jos tyhjennysvälejä ei muuteta erilliskeräyksen kasvihuonekaasupäästöt ja kustannukset kasvavat moninkertaisesti suhteessa kerätyn jätteen määrään.

 Pienkiinteistöjen biojäteastioiden tyhjennysväli on nykyisten määräysten mukaan yksi viikko kesällä ja kaksi talvella.

Tutkimuksen mukaan suurin hyöty muovien keräyksessä saavutettaisiin, jos tutkimusalueella erityisesti suuremmissa taajamissa siirryttäisiin keräämään muovipakkauksia vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä.

Niskasen mukaan kokonaisuuden kannalta toimivimmaksi osoittautui keräysjärjestelmien yhdistelmä.

 – Kun huomioidaan sekä ilmastovaikutukset että kustannukset, suositeltava vaihtoehto on yhdistää täydentävä keräys kierrätyspisteissä ja kiinteistökeräys, jatkaa Niskanen.

 Ekopistekeräys on kustannustehokkainta, mutta kiinteistökeräyksen laajentaminen kasvattaa kierrätykseen ohjautuvaa materiaalisaantoa.

 

Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää jatkossa jätehuollon kehitystyössä. Kiinteistöjen ja kierrätyspisteiden jäteastioiden tyhjentäminen on suositeltavaa tehdä samalla reittiajolla ympäristövaikutusten ja kustannusten näkökulmasta.

– Tutkimus tukee näiltä osin siirtymistä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Keräyksessä saavutetaan hyötyjä, keräämällä useampaa jätelajia kerralla tai järjestämällä omakotialueille yhteisiä usean jätelajin keräyspaikkoja. Yksi keskeinen huomio tutkimuksessa on biojätteen pidempien tyhjennysvälien mahdollistaminen jätehuoltomääräyksissä ennen vuotta 2024, Anne Sjöberg kertoo.

Jätteen kuljetusjärjestelmän muuttaminen mahdollistaisi uusien keräystapojen kuten monilokerokeräyksen ja korttelikeräyksen tuomisen LHJ:n alueelle laajasti kuntalaisten käyttöön.

Myös siirtyminen kuljetuksissa nykyistä laajemmin vähäpäästöisiin polttoaineisiin vähentäisi ilmastovaikutuksia.

Lähde: LHJ