Kummitustarinoita, traagisia tositapahtumia ja amerikkalaisia synkkiä kansanlauluja ryyditettynä kouvolalaisella tvistillä. The Gallows Dance raahautuu Suisto-klubille murhalaulujensa kanssa.
Kappaleissa liikutaan niin Hausjärven hiekkakuoppasurmien, haudan takaa huhuilevan Mathilda Wreden ja surkeiden ihmiskohtaloiden hengessä.
Yhtyeen nimi puolestaan viittaa suomeksi hirsipuussa kiikkumiseen. Bändin kitaran- ja banjonsoittaja Riina Laihomäki kuitenkin huomauttaa, että dark roots -keikan ei tarvitse olla yleisön näkökulmasta mitään paikallaan roikuskelua.
– Kun meno muuttuu tarpeeksi synkäksi, se alkaa muuttua väkisinkin hauskaksi ja tanssijalka vipattaa.
Sopiiko synkistely kuinka hyvin suomalaiseen sielunmaisemaan vai onko se vain kouvolalaisten etuoikeus? Kuinka synkkää musiikkinne on asteikolla 1–10?
– Kymenlaaksossa mielentila on yleensä harmaa tai musta. Piirre on varmaan tuttu myös hämäläisille. Sanoisin, että synkkyysaste on 9, koska sitä esitetään pilke silmäkulmassa.
Kuinka isolla todennäköisyydellä perussynkkä hämäläinen teidät nähtyään etsii rasvatun köyden ja uljaan koivupuun?
– Pyrimme siihen, että saamme pidettyä hämäläisen pois sieltä metsästä.
Miten ihmeessä se mahtaa onnistua?
– Keikalla on luvassa sanaleikkejä ja yleistä perkeleen palvomista. Sellaista synkkää ilonpitoa.
Katso The Gallows Dance -yhtyeen musiikkivideo Gravel Road. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Suruhuntuja, hattuja, pyhäpukuja. Miksi?
– Me olemme kuin pienimuotoinen hautajaiskulkue. On ihan kohteliasta ja kunnioittavaa pukeutua pyhäpukuun, kun kerta lauletaan synkistä asioista ja oikeista vainajista.
Kuka on Mathilda Wrede, josta laulatte kappaleessa Mathilda?
– Mathilda Wrede (1864—1928) oli aikansa kapinallinen. Hänet muistetaan vankeinhoidon edistäjänä ja vähäosaisten auttajana. Anjalan hautausmaalla sijaitsee myös Wreden sukuhauta, johon liittyy paljon kummitustarinoita. Mathilda tosin kuoli luonnollisesti. HäSa
The Gallows Dance sekä Jani ja Yleistilan lasku Suisto-klubilla pe 31.5. kello 22 alkaen.
Kommentti: Suvivirrestä banjon kyydissä suvihirteen
Dark roots on astetta synkempää kansanmusiikkia (folkia).
Sen juuret kietoutuvat Yhdysvaltojen Syvään etelään ja pohjoisen Appalakkivuoristoon, yksinkertaistettuna kaltoin kohdeltuihin afroamerikkalaisiin tarinankertojiin ja valkoisiin sisäsiittoisiin banjonkurittajiin.
Se on sekoitus niin eurooppalaista akustista musiikkiperinnettä kuin countrya, bluesia ja hillbillya. Folk-musiikki syntyi alun perin sukupolvelta toiselle kerrotuista tarinoista.
Vaikka biisit ovat usein mollivoittoisia – jos ei muuten, niin ainakin sanoituksiltaan – on nykypäivänä musiikkityylissä mukana myös hyvin vinksahtanutta mustaa huumoria.
Alakoululaisten Suvivirren luritus vaihtuu Suisto-klubilla The Gallows Dance -yhtyeen suvihirteen.
Syvän joen piinaavissa kuvissa sukeltaneille näyttää siltä, että luvassa on virkistävä kesän aloitus. Heti perään ensi viikolla Tampereella esiintyy Amerikan ruostevyöhykkeeltä tuleva, katuojia kolannut Goddamn Gallows.
Toni Rasinkangas