Kanta-Häme

Museovieraat tuovat maakuntaan jopa yli 10 miljoonaa euroa

Mielenkiintoisten näyttelyiden rakentaminen kannattaa, sillä niihin tuleva yleisö kuluttaa paikkakunnalla euroja yöpyessään, syödessään ja shoppaillessaan.

Kanta-Hämeessä Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukuntien museot houkuttelevat vuosittain yli 210 000 kävijää, jotka jättävät alueelle 6,7–10,2 miljoonaa euroa.

Vaasan yliopistossa valmistuneen Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan jokainen museovieras kasvattaa museon lähialueen taloutta 32–49 eurolla. Summa on keskiarvo, johon on laskettu mukaan paikkakuntalaiset, päivämatkalaiset ja hotelleissa yöpyvät.

Pienimmillään kävijän jättämä euromäärä on pienillä paikkakunnilla, joilla ei ole paljon oheistoimintaa, palveluja tai yöpymismahdollisuutta.

– Eniten euroja jää paikkakunnille, joilla yövytään ja käydään museon lisäksi muuallakin. Perhe voi viipyä paikkakunnalla ja vierailla vaikkapa huvipuistossa, kertoo tutkimuspäällikkö Arttu Vainio Vaasan yliopistosta.

Kävijät suosivat Hämeenlinnaa

Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan seudun museot vetävät eniten kävijöitä. Eri museoissa vierailee vuosittain yli 150 000 kävijää, jotka kasvattavat alueen taloutta 4,8–7,3 miljoonalla eurolla.

Hämeenlinnan taidemuseossa on kävijöitä 20 000, Hämeen linnassa 40 000, Panssarimuseossa 25 000 ja Tykistömuseossa 19 000. Lisäksi kävijöitä vetävät kaupungin historiallinen museo, Vankilamuseo, Sibeliuksen syntymäkoti ja Palanderin talo.

Kaupunki rahoittaa museoitaan kahdella miljoonalla eurolla vuosittain.

Hämeenlinnan kulttuuripalveluiden tilaajapäällikkö Timo Koivu vakuuttaa, että Hämeenlinnassa päättäjät arvostavat perinteisesti vanhan kulttuurikaupungin museoita. Määrärahojen tai toiminnan supistuksista ei ole edes keskusteltu.

Arvostus kasvaa Riihimäellä

Riihimäellä kolme vuotta sitten kuumana käynyt keskustelu museoiden tukemisesta on nyt hiljentynyt. Vs. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen uskoo museoiden toiminnan kehittämisen vaikuttaneen mielipiteisiin.

Riihimäen kaupunginmuseossa käy vuosittain 7 000 vierailijaa, Taidemuseossa 6 000, Suomen lasimuseossa 17 000 ja Suomen metsästysmuseossa 15 000. Seutukunnan talous hyötyy kävijöistä vähintään 1,4 miljoonaa, mutta jopa 2,2 miljoonaa euroa.

Kaupunki tukee kaupunginmuseota ja taidemuseota 670 000 eurolla sekä lasimuseota 800 000 eurolla eli noin 1,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupunki tukee metsästysmuseota tiloista perittävässä vuokrassa 140 000 eurolla.

Forssassa Forssan museo, Tekstiilimuseo Tyyki ja Ronttismäen tehtaalaismuseo vetävät vuosittain 8 000 kävijää. Vierailijat käyttävät seutukunnalla 260 000–400 000 euroa.

Museolle annettu euro tuottaa

Suomalaisissa museoissa vieraillaan vuosittain yli viisi miljoonaa kertaa. Kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen ne tuottavat ympäristöönsä satoja miljoonia euroja. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus summasta on noin 70 000–90 000 miljoonaa euroa.

– Eivät museot tietenkään suuren luokan rahasampoja ole, mutta kunta- ja aluetasolla ne tuottavat enemmän rahaa kuin niistä on kustannuksia, toteaa Vainio.

Kiinteistö- ja palkkakulujen osuus museoiden menoista on noin neljä viidennestä. Jos museotoiminnasta säästetään, leikkaukset aloitetaan museoiden näyttelytoiminnasta.

Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä arvioi, että suurelle yleisölle näkyvien näyttelyiden rahoituksen leikkaukset heijastuisivat ympäristön taloudellisiin vaikutuksiin.

Vaasan yliopiston viime toukokuussa tekemään tutkimukseen vastasi noin 6 500 ihmistä 120 museokohteessa eri puolella Suomea. Museoiden talousvaikutuksia tutkittiin ensi kertaa Suomessa. (HäSa)