Kanta-Häme Hämeenlinna

Museovirasto vastustaa Hämeenlinnan entisen Sokoksen purkamista – Kaupunki on eri mieltä kuten omistajakin

Purkamisluvan hakemuksesta annettu lausunto ei välttämättä estä ykköskorttelin isoja rakennushankkeita.
Museoviraston lausunnon mukaan Sokoksen hyvistä materiaaleista koottu julkisivu korttelin keskellä korostuu kävelykatu Reskalla. Kuva: Pekka Rautiainen

Museovirasto ei puolla Hämeenlinnan ydinkeskustassa sijaitsevan entisen Sokoksen liikerakennuksen purkamista.

Kaupungin rakennusvalvonta pyysi lausunnon ykköskorttelin rakennuksesta, sillä kiinteistön omistaja on hakenut purkulupaa.

– Liikerakennus on hyvin yleispätevä. Sen säilyttämistä osana tulevaa kaupunkirakennetta tulee tutkia, Museovirasto sanoo lausunnossaan.

Uudisrakentamisen vaihtoehtona tulee viraston mukaan tutkia talon säilyttämistä uuteen käyttöön ja vertailla vaihtoehtojen vaikutuksia kaupungissa ”kiinteistönomistajan näkökulmaa laajemmin”.

Lausunto on kiinnostava kaupungin keskustan kehittämisen kannalta, sillä ykköskorttelista on tarkoitus purkaa lähivuosina entiset Sokoksen ja Centrumin tavaratalot. Vain Sokoksen talolle on toistaiseksi haettu purkulupaa.

Ykköskortteli ja toriparkki ovat kytköksissä

Ykköskorttelin kehittäminen kytkeytyy tiiviisti myös suunnitelmiin rakentaa torin alle pysäköintihalli. Entiset kauppakiinteistöt omistava City Kauppapaikat Oy on suunnitellut runsaasti uusia asuntoja ja liiketiloja, joiden pysäköintipaikoista pari sataa osoitettaisiin toriparkista.

Ykköskorttelin kiinteistönomistajat jättivät asemakaavan muutoshakemuksen kaupungille jo alkuvuodesta 2018.

Kaupungin ja kiinteistönomistajien tekemässä kaavan käynnistämissopimuksessa lukee, että edellytyksenä on ratkaisu keskitetystä pysäköintilaitoksesta. Siksi kaava ei ole edennyt.

Eli jos toriparkkia ei tule, sopimus raukeaa ja ykköskorttelin tulevaisuus mietitään uudelta pohjalta.

Purkamisen mahdollisuus tulee selvittää asemakaavan yhteydessä

Museoviraston intendentti Kaija Kiiveri-Hakkarainen täsmentää, että muotoilu ”Museovirasto ei puolla” tarkoittaa, että virasto ”ei ole purkamisen puolesta nyt, tästä purkulupahakemuksesta lausuttaessa”.

– On toki mahdollisuuksien rajoissa, että johonkin muuhunkin vaihtoehtoon ajan kuluessa päädytään, mutta se tulee selvittää asemakaavaprosessissa. Asia on ehdottomasti yhtä rakennusta suurempi.

Kaavaa valmisteltaessa tulee Kiiveri-Hakkaraisen mukaan ottaa huomioon myös viereinen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja korttelin säilytettävät rakennukset.

Omistajan mukaan kunnostaminen ei ole järkevää

Mahdollisen purkamisen perusteina tulisi Kiiveri-Hakkaraisen mukaan olla esimerkiksi sellaiset selvitykset rakennuksen kunnosta, jotka osoittavat rakennuksen säilyttämisen kohtuuttomaksi.

City Kauppapaikkoja edustavan Fincap Kiinteistövarainhoidon aluejohtajan Mikko Sädevuoren mukaan rakennuksen säilyttäminen vaatisi merkittäviä investointeja.

– Teknistaloudellisesti rakennuksen kunnon parantaminen ei ole järkevää, Sädevuori sanoo.

– Selvitämme jatkotoimia ja toivomme, että kaikki haluavat kehittää kaupunkia oikeaan suuntaan niin, että palvelut ja asumismahdollisuudet kehittyvät eikä ydinkeskusta jää muusta kaupunkikuvallisesta kehityksestä jälkeen.

Museovirasto katsoo, että vuonna 1971 valmistuneen tavaratalon alkuperäinen ilme on säilynyt hyvin myös pihan, eli Sibeliuksen syntymäkodin puolella. Kuva: Pekka Rautiainen

Yleiskaavassakin on suojelusta merkintä

Parin vuoden takaisessa kantakaupungin yleiskaavassa Sokos on merkinnällä ”suojeltava rakennus”. Kiiveri-Hakkaraisen mukaan pitää huomioida, että kaava on varsin uusi.

Kaupungin maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki muistuttaa, että yleiskaavan merkintä perustuu siihen mennessä tehtyihin inventointeihin.

Sokosta ei mainita enää tänä vuonna julkaistussa uudessa selvityksessä maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

– Museoviraston lausunto tarkoittaa käytännössä sitä, että purkaminen on ratkaistava asemakaavan yhteydessä.

Lähteenmäki myöntää, että purkamisessa menetettäisiin 70-luvun arkkitehtuuria.

– Mutta kokonaisuuden kannalta kaupunki on eri mieltä rakennuksen säilytettävyydestä. Tavoitteena on purkaminen ja isompi rakentaminen niin, että kaupungin keskeisimmälle paikalle saadaan paljon lisää palveluja ja asukkaita.

Sokoksessakin tuotiin tarjolle ”uuden ajan viettelyksiä”

Museoviraston mukaan tavaratalojen kehityskaari, muutos kauppakeskukseksi ja lopettaminen ovat osa yleistä kaupankäynnin muutoshistoriaa.

– Hämeenlinnassa osuusliikkeen ja osuuskaupan tavaratalojen sijainti rinnakkain kuvastaa hyvin melkein koko 1900-luvun ajan jatkunutta kilpailuasetelmaa, virasto lausuu.

– Toimijat pyrkivät parhaille tonteille jokaisen kaupungin keskustassa ja toivat kilvan tarjolle uuden ajan viettelyksiä.

Päätöksellä purkamisluvasta ei ole suurta hoppua

Muiden haastateltujen tapaan rakennusvalvontapäällikkö Juha Henttonen kuuli viraston lausunnosta Hämeen Sanomilta. Siksi hän ei osaa sanoa sen vaikutuksesta lupaharkintaansa.

Henttonen odottaa lausuntoa myös kaavoittajalta.

– Koska asemakaavoitus on vireillä, näin äkkiseltään vaikuttaa järkevältä polulta, että ratkaistaan suojelu tai purkaminen kaavalla ja vasta sitten tehdään päätös purkamisluvasta.

Laki ei velvoita Henttosta tekemään päätöstä johonkin tiettyyn takarajaan mennessä.

Teoriassa on mahdollista, että purkamislupa tulee ennen kuin kaavaan liittyvä selvitys vaihtoehdoista on valmis.HÄSA

Lue myös: Murheenkryyni, entinen kauppakeskus Linna muuttuu ensi syksyyn asti taiteen kehdoksi (20.9.2019)

Lue myös: Ykköskorttelin kaavoitus alkaa vihdoin – samalla ratkaistaan toriparkin tulevaisuus (29.20.2018)

Vuoden 1971 Sokos

Sokoksen tavaratalo valmistui vuonna 1971.

Suunnittelija, arkkitehti Pauli Lehtinen loi Museoviraston mukaan 1960-luvun lopulla yhtenäisen ilmeen Sokoksen tavarataloille.

Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajaus kulkee ykköskorttelin keskeltä niin, että entiset tavaratalot eivät kuulu rajaukseen.

Vuonna 1998 Sokoksen ja Centrumin tiloihin perustettiin kauppakeskus Linna. Sokos ja sen elintarvikeosasto jatkoivat toimintaansa kauppakeskuksen osana vuoteen 2014.

Kaava ei ole edennyt

Ykköskorttelin kaavaluonnoksen piti tulla jo tänä syksynä kaupunkirakennelautakuntaan.