fbpx
Kanta-Häme

Musiikki auttaa maan tavoille

 
Tyylikkäästi harmaantunut herrasmies Raad Obaid syleilee pulleapohjaista ud-luuttua ja hymyilee leveästi.
 
– Pyytäkää minut soittamaan ihan milloin vain ja mihin tahansa. Kunhan vain saan lainata tätä ihanaa soitinta, hän sanoo.
 
Kiemurteleva melodia pulppuilee Punkalaitumen vastaanottokeskuksen toimistossa, joka on hetkeksi muutettu suomalais-irakilaisen bändin treenikämpäksi.  
 
Irakilainen turvapaikanhakija sai soittimen lainaksi tamperelaiselta kulttuuriosuuskunta Uululta harjoitellakseen Uulun muusikoiden Antero Mentun ja Petra Käpin kanssa kappaleita Punkalaitumen kunnan monikulttuuriseen juhlaan. 
 
– Laulu kertoo siitä, kun menettää rakastettunsa. Missä olet, kaipaan sinua, voisimmepa tavata uudelleen, Obaid selvittää.
 
Hän soittaa lyhyen melodian, ja Mentu tapailee sitä kitarallaan. Käppi taputtaa rytmiä tiimalasin muotoisella darbuka-rummulla.
 
Ud, darbuka ja muut Lähi-Idän kulttuureissa käytetyt soittimet saattavat pian yleistyä suomalaisessa musiikkielämässä, mutta toistaiseksi instrumentteja on vain harvoilla. Siksi Punkalaitumen vastaanottokeskuskin pyysi apua maailman musiikkikulttuureihin erikoistuneelta Uululta, kun halusi järjestää paikkakuntalaisille musiikkiesityksen.
 
Punkalaitumen juhlaesiintyminen on pieni osa Suomen kulttuurirahaston Kohtaamisia-hanketta, jonka tarkoituksena on luoda yhteyksiä paikallisten ihmisten ja turvapaikanhakijoiden välille.
 
Vuoden 2016 aikana Kohtaamisia järjestetään ainakin 15 kunnassa, jossa on vastaanottokeskus. Kulttuuriosuuskunta Uulu pitää kouluissa musiikkityöpajoja, järjestää bändi-iltamia nuorille tai kokoaa perheitä laulamaan eri maiden lastenlauluja.
 
– Pääpaino on lapsissa ja nuorissa, kertoo Kohtaamisia-hankkeen projektikoordinaattori Petra Käppi.
 
Tekemistä räätälöidään kuitenkin sen mukaan, mitä paikkakunnalla eniten tarvitaan. Mahdollisesti bändikurssit ja soitinrakennuspajat suunnataan yksin saapuneille aikuisille miehille esimerkiksi Hämeenlinnassa.
 
Kolarissa taas ollaan käynnistelemässä paikallisten ohjaajien vetämiä sirkustyöpajoja. Projektin varoista olisi mahdollista kustantaa turvapaikanhakijoiden osallistuminen kursseille.
 
Miten kontakti luodaan, jos yhteistä kieltä ei ole?
 
Petra Käpin mielestä musiikin tekemisessä ei tarvita paljon kieltä, alkuun pääsee ilmankin.  
 
– Rummulla voin taputtaa rytmiä ja näyttää, että näin tehdään. Laulaessa voin osoitella sormella, kenen vuoro on milloinkin olla äänessä, hän kuvailee.
 
Hän on huomannut, että monesti kieltä on helpompi oppia laulamalla kuin puhumalla. Lisäksi musiikissa on terapeuttista voimaa.
 
Käppi oli opiskeluaikanaan töissä Tansaniassa katulapsikouluissa. Siellä hän oppi, että kovia kokeneet lapset voivat saada musiikista lohtua ja voimaa. Rumpu- ja tanssitunneilla kaikki näyttivät onnellisilta.
 
– Musiikin avulla ihminen voi sukeltaa hetkeksi toiseen maailmaan. On tärkeää, että asiat voivat olla edes vartin verran hyvin, Käppi sanoo.
 
Hänestä on hyvä, että turvapaikkaa hakevat lapset pääsevät kouluun heti tultuaan Suomeen. Säännöllinen päivärytmi ja mielekäs tekeminen rauhoittavat.
 
Vastaanottokeskusten iltapäiväkerhoissa on toisinaan levottomampaa. Tilanne saattaa kääntyä täydeksi hulabalooksi, kun Uulu saapuu soittimineen paikalle.
 
– Lapset menevät helposti ihan ylikierroksille, jos kaikkea on kokeiltavana. Monesti vanhemmat haluavatkin, että tavarat kerätään pois heti työpajan päätyttyä, Käppi kertoo.
 
Punkalaitumen vastaanottokeskuksen treenikämpässä on saatu kitara- ja ud-soolot jaettua ja säestyskuviot harjoiteltua. Laulusolistina toimiva irakilainen turvapaikanhakija Shihab Ahmed haluaa esittää juhlassa irakilaisen poppikappaleen, joka on soinut television kykyjenetsintäohjelmassa, The Voice of Iraqissa.
 
Laulun hidas alkuosa kertoo kotimaan kaipuusta. ”Kultaa voin ostaa mistä vain, mutta omaa maata en.” Rytmikäs kertosäe ylistää, että ”maani on kaunis kuin nainen”.
 
Ahmed ei ole ammattimuusikko, vaan jalkapalloilija – mutta harvinaisen kaunisääninen jalkapalloilija.  
 
– Kaverit pyytävät minua toisinaan esiintymään, hän kertoo englannintaitoisen Raad Obaidin välityksellä.
 
Obaid on udin soittajana itseoppinut, vanhan polven kansanmuusikko. 
 
Häntä huolettaa, osaako hän säestää Shihab Ahmedin uudenaikaista poppikappaletta.  
 
Yhteissoitto sujuu kuitenkin ongelmitta. Suomalaisen korviin irakilainen poppikin kuulostaa perin eksoottiselta. 
 
Voisi kuvitella, että turvapaikanhakijoille aletaan Suomessa opettaa tangoa ja humppaa, jos heitä halutaan kotouttaa musiikin avulla. 
 
Uulun koulutustoiminnan johtaja Henna Leisiö ja projektikoordinaattori Petra Käppi painottavat, että vieraitten musiikkikulttuurien opettaminen suomalaisille on yhtä tärkeää kuin suomalaisen musiikin opettaminen maahantulijoille.
 
– Valistuksesta ei ole hyötyä, jos se ei ole molemminpuolista, Leisiö sanoo.
 
– Musiikilla saa mielikuvia toisesta kulttuurista. Kansanmusiikista ei oikein voi kertoa ilman, että kertoo kulttuurista, josta se kumpuaa, Leisiö ja Käppi sanovat.
 
Euroopassa pelätään nyt islamilaisista maista tulevia ihmisiä, koska heistä tai heidän monituhatvuotisesta kulttuuristaan ei ole oikein minkäänlaista käsitystä.   
 
Toisaalta Euroopassa kasvaa maahanmuuttajataustaisia nuoria, joiden identiteetti on niin hukassa, että he ovat valmiita lähtemään vaikka terroristijoukkoihin.
 
– Vastakkainasettelua ja kovenevia asenteita vastaan pitää taistella kaikilla rintamilla, Petra Käppi perustelee työtään kulttuurilähettiläänä.
 
Vaativin numero on vielä harjoittelematta. Petra Käppi laulaa esilaulajana inkeriläis-suomalaista runolaulua Tule meille Tuomas kulta. Antero Mentu ja Obaid Raad toistavat kuuliaisesti perässä: 
 
Tule meille Tuomas kulta, tuopa joulu tullessasi.
 
Shihab Ahmed ei ehtinyt harjoitella sanoja yhtä kauan kuin muut bändiläiset, koska hän joutui lähtemään lääkärintarkastukseen kesken harjoitusten. Hänelle lankeaa tehtävä välisoiton aikana.
 
Ahmed hyräilee kalevalaista melodiaa ja koristelee sitä pienen pienillä arabialaisilla korukuvioilla. Suomalaisen kanteleen ja intialaisen sitarin hennot äänet säestävät verkkaista laulua kuin taivaalta varisevat lumikiteet. Hetken tuntuu kuin maassa olisi rauha ja ihmisillä hyvä tahto.
 

Menot