Kanta-Häme

Mustikanvarvut, kävyt ja risut talteen

Luonnosta löytyvät somistusmateriaalit kuten kävyt, varvut, oksat sekä sammal ja kukkakauppiaat eivät juuri Suomessa kohtaa.

Lopella on syksyn ajan kokeiltu, miten luonnosta keräily onnistuu ja löytyykö tavaralle markkinoita.

– Kerääjiä ja tekijöitäkin olisi, kunhan tuotteille löytyisi maksavat markkinat. Alkuun tämä sopisi hyvin maatalouden sivutulovirraksi talvikuukausille, mutta myöhemmin ehkä isompaankin yrittäjyyteen, miettii kyläkehittäjä Anneli Vähätalo Lopelta.

Yli 35 vuotta kukka-alan yrittäjänä toiminut Heimo Peltola on vahvasti mukana ideoimassa ja kehittämässä luonnonmateriaalien keräilyä ja hyödyntämistä.

Verotus tappaa intoa

Hän näkee alalla todellisia mahdollisuuksia pienyrittäjyyteen ja osuuskuntatoimintaan, kunhan lainsäädäntöä muutetaan nykyistä kannustavammaksi. Markkinat löytyvät kotimaan lisäksi ennen kaikkea Saksasta.

– Kiinasta tuotavat koristeet ja erilaiset materiaalit ovat niin halpoja, että niiden kanssa on vaikea kilpailla. Pienyrittäjä törmää Suomessa verotukseen.

Peltola toivoo uusiutuvan osuuskuntalain helpottavan nykytilannetta. Ehdotuksen mukaan osuuskunnan voisi perustaa yksi henkilö nykyisen kolmen sijaan.

Pieniä keräily-yrittäjiä koskee normaali verotuskäytäntö. Yrittäjä maksaa arvonlisäveron ja tarvitsee yli 1 000 euroa maksavan ennakkoveropäätöksen.

– Jos Suomessa alv-raja nostettaisiin vaikkapa Yrittäjä-liiton ajamaan 50 000 euroon, luonnonmateriaalien kerääminen ja tuotteistaminen alkaisi kiinnostaa, Peltola toteaa.

Peltola ehdottaa lisäksi, että alv-rajaa tarkistettaisiin, kun yrittäjä palkkaisi työntekijän.

Kävyt talteen

Metsään ei saa lähteä keräämään ilman maanomistajan lupaa muuta kuin elintarvikkeita eli marjoja, villiyrttejä ja sieniä. Kaiken muun kuten kivien, käpyjen, sammalien ja oksien kerääminen vaatii maanomistajan luvan.

Syksyn ajan Lopella käynnissä ollut EU-rahoitteinen kokeilu innosti väkeä keräämään kuusen- ja männynkäpyjä sekä mustikanvarpuja.

Erityisesti yhteisöt innostuivat mukaan. Länsi-Lopen koulun vanhempainyhdistys lähti oppilaiden kanssa metsään ja keräsi Räyskälän Ilmailukeskuksen alueelta säkkikaupalla männynkäpyjä.

– Jos kerääjät itse valmistaisivat keräämistään materiaaleista erilaisia tuotteita, työ saattaisi olla kannattavaa, Anneli Vähätalo arvelee.

Heimo Peltola ja Salonkylän naiset ovat suunnitelleet erilaisia koristeita kävyistä ja varvuista. Syksyn aikana valmistettuja kokeilukoristeista on myös esitelty kukkatukuille.

Hinta ei houkuttele

– Tukkuliikkeet ovat kiinnostuneita, mutta hintaneuvottelut ovat edessä, Heimo Peltola sanoo.

Anneli Vähätalo kertoo yhden tukkuliikkeen kertoneen myyvänsä kotimaisia, käsiteltyjä ja tikunnokkaan liimattuja männynkäpyjä 14 sentin hinnalla kukkakaupoille. Sisäänostohintaa tukku ei kerro.

– Mitä jää kerääjälle, mitä askartelijalle ja mitä tavaran kuljettajalle? miettii Vähätalo.

Sivutuloa pientiloille

Kun keräilystä kehitellään toimivaa yritystoimintaa, Heimo Peltola näkee alalla mahdollisuuksia ennen kaikkea pientilallisille.

Hän uskoo, että pelloilla kannattaa viljellä joulukuusia nykyistä paljon enemmän tai erilaisia rohtoraunioyrtin ja pietaryrtin kaltaisia rohtokasveja lääketeollisuuden raaka-aineiksi.

– Villivihanneksille ja -yrteille on keväsin markkinoita jo nyt Helsingissä, mutta kerääjiä vähän. Suomalaisille puhtaille tuotteille, kuten luonnonmarjoista tehdylle valmisteille riittää kysyntää Euroopassa ja jopa Japanissa. (HäSa)