Kanta-Häme

Mutaa ja kuravelliä paahteisena kesälauantaina

– Kuka teistä on jonkun lapsi, huutavat Mutaveijarit-yhtyeen jäsenet lavalta monisatapäiselle yleisölle.

Minä! Niin lapset kuin vanhemmatkin nostavat kätensä pystyyn ilmoittautuakseen vauhdikkaan keikan pyörteisiin.

Lauantaina keskipäivällä mudasta, vedestä ja lätäköistä laulavat raitapöksyiset Mutaveijarit tempaavat yleisön mukaansa, vaikka keli on päinvastainen. Aurinko paahtaa Hippaloiden Hippo-lavalla ja nurmikentällä, Verkatehtaan etupihalla.

Fanit lavan edessä

Kahdeksan musisoijan Mutaveijarit on Sibelius-Akatemian lastenmusiikkikurssilla viime vuonna perustettu yhtye, joka soittaa musiikkia lapsille. Lauantaina kokoonpano esiintyi seitsemän muusikon voimalla.

Yhtye aloittaa esiintymisensä stemmalaululla ilman säestystä, ja ottaa yleisöä mukaan yhteiseen hetkeen kyselemällä lapsilta laulujen välissä vaikka mitä.

– Te tunnette jo meidät, mutta me emme tunne teitä. Huutakaa oma nimenne kun laskemme kolmeen, yy, kaa, koo!

Lapset puhkuvat oman nimensä ilmoille voimalla. Bändi saa mukulat mukaan musiikkihetkeen juttelemalla ja kyselemällä. Kokoonpano oli selvästi odotettu esiintyjä – ennen keikkaa lavan edessä parveilivat jo innokkaimmat fanit.

Taidokkaan laulun lisäksi soitettavat instrumentit vaihtuvat kappale kappaleelta: koskettimet, poikkihuilu, kazoo eli pieni soitin, josta tulee vaikka millaisia ääniä kun siihen puhaltaa, trumpetti, klarinetti, basso, flamenco-musiikissa käytettävä cajon-rumpu, viuluja…

Musiikkia ja huimia hyppytemppuja

Keikan alussa suurin osa lapsista keskittyy ensin katselemaan lavan tulokkaita kiinnostuneena. Pienet jalat hakeutuvat lavan edustalle, ja esityksen edetessä meno alkaa yltyä.

Kappaleissa nautitaan sateesta kumpparit jalassa ja sateenvarjo kourassa, tehdään kuravelliä kärpäsen karvoista ja muista tuiki tärkeistä aineksista, käydään tervehtimässä norppaa Saimaalla ja erilaisia kaloja Karibialla.

Neljävuotiaat serkukset Julius Karhinen ja Manuel Tavisalo hyppivät, pomppivat ja tanssahtelevat koko esityksen ajan.

Pojat ilmiselvästi nauttivat Mutaveijareiden musiikista, ja kappaleesta toiseen lapset tanssittavat toisiaan, vaihtavat välillä Spiderman- ja Angry Birds -lippalakkejaan keskenään ja tekevät huimia hyppytemppuja.

Julius Karhisen äiti Joanna Terävä-Karhinen kertoo, että Hippalot on pojille mieluisa kesäriento.

– He tykkäävät todella paljon. Mutaveijarit on ihan uusi tuttavuus.

Terävä-Karhisen mielestä Hippaloilla on viihtyisää, koska siellä saa mennä vapaasti.

– Kaikkiin juttuihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua. On myös hyvä, että tällaisia lapsille suunnattuja tapahtumia järjestetään. Aikuisille on niin paljon kaikkea.

Mutaveijareiden keikka on niin intensiivinen, että lähes helteisestä lämmöstä huolimatta lapset ja vanhemmat jaksavat jammailla koko kolmen vartin ajan. (HäSa)