Kanta-Häme

Mutta mitä tapahtui salonkitaikurille?

Kaikki alkoi yhdestä valokuvasta.

Mustavalkoisessa, vanhassa valokuvassa nauraa helsinkiläinen salonkitaikuri Alex Monell niin, että ylähampainen välissä oleva rako paistaa.

Poliisin pöytäkirjoissa Monellia, oikealta nimeltään Väinö Aleksanteri Aleksanterinpoika Montonen, luonnehdittiin vuonna 1948 toimettomaksi taiteilijaksi. Hänen bravuureihinsa kuului muun muassa lainatun setelin hävittäminen ja taikominen perunan sisään.

Kesäkuun lopulla vuonna 1953 Helsingin Sanomissa julkaistiin pieni uutinen otsikolla ”Päihtyneen sirkusseurueen surmanajo”. Somerolla sattuneessa onnettomuudessa kerrotaan yhden kuolleen ja toisen loukkaantuneen vakavasti. Kolmas autossa ollut henkilö selvisi onnettomuudesta loukkaantumatta.

Surmansa saanut oli 44-vuotias Väinö Montonen.

Kaikki eivät virallista onnettomuusselitystä uskoneet ja etenkin silloisen sirkusväen keskuudessa kiersi hurjia huhuja siitä, että Montonen olisikin tullut tapetuksi. Syiksi tavattiin mainita joko mustasukkaisuus tai maksamattomat velat.

Epäily jäi kytemään

Vuosikymmeniä myöhemmin klovni Sebastian, oikealta nimeltään Seppo Tauriainen löysi taiteilija Monellia esittävän kuvan hämeenlinnalaiselta kirpputorilta.

Tauriainen esitteli kuvia hämeenlinnalaistaikuri Martti Sirénille. Sirén innostui tarinasta niin kovasti, että ryhtyi selvittelemään Monellin elämäntarinaa. Selvittelytyö johdatti hänet poliisitutkintapöytäkirjojen, vanhojen lehtijuttujen sekä muiden dokumenttien äärelle. Arvoitusta Sirén ei kyennyt ratkaisemaan, mutta epäily jäi kalvamaan hänenkin mieltään. Aukkoja ja ristiriitaisuuksia oli liikaa.

– Olen lukenut kaikki pöytäkirjat, ja lukemisen jälkeen jäi kyllä epäily siitä, että mies tapettiin. Sirkus- ja tivoliväki ei ollut viranomaisten suosiossa ja Montosenkin toilailuiden perusteella on helppo ymmärtää miksi ei, Martti Sirén kertoo.

Vuoden 1941 jälkeen Montoselle kertyi kymmenen tuomiota kavalluksista, varkauksista, varastetun tavaran kätkemisestä sekä ampuma-aseen luvattomasta hallussapidosta. Montoselle ehtivät tulla tutuiksi niin Karvian ja Huittisten varavankilat, Turun keskusvankila kuin Helsingin lääninvankilakin. Ja kaiken lomassa kiersi Montonen tivoleiden mukana kesäisin.

Ullakoiden aarteet kiinnostavat

Suomen ainoan tilauspohjaisen taikurilehden, Jokeri – Taikuutta taikureille, päätoimittajana toimiva Sirén kirjoitti vuonna 2008 lehteensä jutun Montosesta.

Historia, etenkin taikatemppujen ja taikureiden historia kiinnostaa Siréniä siinä määrin, että hän haluaisi oppia tuntemaan lisää menneiden aikojen taikureita. Ja jos tietoja vain löytyy lisää, olisi Sirén valmis kirjoittamaan.

– 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alussa Hämeenlinna oli yksi niistä kaupungeista, joissa moni ulkomaalainen taikuri vieraili matkatessaan Tukholmasta Viipuriin tai Venäjälle. Näistä vierailuista on väkisinkin jäänyt jälkiä Hämeenlinnaan, Sirén sanoo.

Hän onkin kiinnostunut vinttien ja arkistojen aarteista – taikurikirjoista, julisteista, vanhoista valokuvista, tarinoista ja kertomuksista. (HäSa)

Vinkkejä menneiden aikojen taikureista ja heidän tekemisistään voi kertoa sähköpostitse taikuri@marttisiren.fi tai puhelimitse 050-4967496. Jutuss on käytetty lähteenä Martti Sirénin kirjoittamaa ja salonkitaiteilija Alex Monellista kertovaa artikkelia.