Kanta-Häme

Muusikko luuli Martti Töttölän muhinoivan hänen makuuhuoneessaan – naulakossa roikkuikin oma värikäs takki

Joku on joskus sanonut, että ihmisestä tulee siinä vaiheessa aikuinen, kun hän hyväksyy itsensä sellaisena kuin on.

Martti Töttölä sanoo olevansa nyt aikuinen.

Pitkän teatteriuran tehneen Töttölän mukaan luovilla aloilla ihmiset kipuilevat paljon. Hän itsekin olisi halunnut olla Kalle Holmberg tai Quentin Tarantino.

– Minusta tuli keskiverto tyyppi. On ollut helppoa elää ja olla, kun ymmärsin sen. Eikä se tarkoita sitä, etten olisi saanut mitään aikaan tai haaveile asioista.

Töttölä istui kolme kautta Hämeenlinnan valtuustossa vihreiden ryhmässä. Tänä keväänä hän putosi.

– Harmitti ihan oikeasti. Voimaa sain tyttäreni viestistä:

Tais olla liian rauhaa rakastava siun vaalikampanja hämeenlinnalaisille 🙁 Mut mie oon iloinen että sie oot suvakki <3.

Töttölä pääsi yli mielipahasta siinä vaiheessa, kun hän istui valtuustoinfossa ja kuunteli siellä käytyä keskustelua.

– Mietin, että Jumalan kiitos, ei tarvitse enää näitä lätinöitä kuunnella. Se on niin, että sukulaisia ja valtuustokavereita ei voi valita.

Kuitenkin osaa valtuutetuista ja virkamiehistä tulee kova ikävä. Myös vuosien aikana solmituille verkostoille ei ole enää samanlaista käyttöä.

Valtuusto on Töttölän mielestä avain vallan käytäville. Hän muistuttaa uusia valtuutettuja, että vaikuttamisen mahdollisuus on seminaareissa ja lautakunnissa.

– Valtuustotyö on vaikeaa. Sinne ei auta tulla asiantuntijana, vaan pitää kuunnella virkamiehiä, konsultteja ja asiantuntijoita ja tehdä niistä lausunnoista omat päätelmät. Valtuutettu ei voi kuvitella tietävänsä kaikesta kaikkea. Ei vaikka sitä odotetaan.

Jälleen Töttölä kertoo esimerkin, jolloin valtuutetut kävivät tutustumassa korkojohdannaisiin. Kaupungin kamreeri Ismo Uusitalo oli kaksi viikkoa opiskellut asiaa ja totesi, että tunnin esitelmän jälkeen valtuutetuista ehkä kaksi ymmärtää asian, mutta hekin väärin.

– Päätettävinä on todella vaikeita asioita. Siltarumpupolitiikko ei enää riitä.

Töttölä on huolissaan siitä, miten kulttuurin ja liikunnan käy. Kulttuuri-ihmisenä Töttölää harmittaa myös se, että politiikasta on tullut hyvin ympäripyöreää.

– Ihmisillä ei ole enää selkeitä poliittisia arvoja. Ennen vanhaan mentiin valtuuston jälkeen kaljalle kinaamaan asioista. Nykyään ei saa edes keskustelua aikaiseksi.

Kaupungilla Töttölän tavaramerkiksi ovat nousseet Marimekon värikkäät rotsit. Tällä kertaa yllä on liskokuosi.

Sattui kerran niinkin, että eräs muusikko oli katsellut Töttölän tyyliä ja todennut hänelle, että värikäs ”farkkutakki” voisi toimia esiintymislavalla.

Töttölä oli auliisti antanut miehelle yhden takeistaan. Pian muusikko kuitenkin palautti takin todeten, ettei se vaan toimi.

Oli kuulemma käynyt niin, että hän oli kerran tullut pienissä viskeissä kotiin ja nähnyt eteisen naulakossa Töttölän takin. Mies oli kuvitellut, että Töttölä on muhinoimassa hänen tyttöystävänsä kanssa ja syöksyi karjuen makuuhuoneeseen. Siellä odotti nukkuva tyttöystävä. Naulakossa roikkui muusikon oma takki, jonka hän oli saanut Töttölältä. HÄSA

Päivän lehti

31.5.2020