Kanta-Häme Hämeenlinna

Muuttoliike Hämeenlinnan seudulle käänsi koko Kanta-Hämeen väestön kasvuun

Maakunta sai 332 asukkaan kuntien välisen muuttovoiton tammi–heinäkuussa.
Hämeenlinnaan muutti tammi-heinäkuussa 2 062 asukasta muualta Suomesta.

Kanta-Hämeen väkiluku on pitkästä aikaa kääntynyt nousuun. Maakunnassa oli heinäkuun lopulla 91 asukasta enemmän kuin vuoden alussa.

Kasvu syntyy voimakkaasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä Hämeenlinnaan ja Janakkalaan. Kuntien välinen muuttoliike on kasvattanut Hämeenlinnan seudun asukaslukua 355 henkilöllä tänä vuonna.

Kanta-Hämeen väestön määrä kääntyi laskuun vuonna 2014. Asukasluku laski jo 1 356:llä vuonna 2018. Käänne tapahtui seuraavana vuonna, kun muualta Suomesta alkoi asukkaita virrata maakuntaan.

Hämeen liiton maakunta-analyytikko Jesse Marola pitää yhtenä mahdollisena syytä muuttovoittoon asumisen hintaa ja asuntojen hyvää saatavuutta.

Hämeenlinnalle 186 muuttovoittoa

Hämeenlinna sai tammi–heinäkuussa 186 asukkaan lisäyksen kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Janakkalan väkilukua maan sisäinen muuttoliike vahvisti 159:llä.

Suomen sisäinen muuttoliike kääntyi myös Riihimäen seudulla plussalle. Forssan seutu sen sijaan edelleen menetti hieman asukkaita muualle Suomeen.

Kanta-Hämeessä asui heinäkuun lopulla 170 668 asukasta. Asukasluku ei välttämättä ole vielä vuositasolla kääntynyt nousuun, sillä asukkaita oli hieman vähemmän kuin vuosi sitten heinäkuussa. Opiskelijoiden muutto syksyllä suuriin kaupunkeihin vaikuttaa tilastoihin.

– Kanta-Hämeen kannalta tämä kuitenkin tarkoittaa usein asukasluvun vähenemistä, Marola toteaa.

Kanta-Hämeen asukasluku kasvoi kuitenkin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2014 tammi–heinäkuun aikana.

Riihimäen seutu plussalle

Hämeenlinna sai tammi–heinäkuussa 186 asukkaan lisäyksen kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Janakkalan väkilukua maan sisäinen muuttoliike vahvisti 159:llä.
Suomen sisäinen muuttoliike kääntyi myös Riihimäen seudulla plussalle. Forssan seutu sen sijaan edelleen menetti hieman asukkaita muualle Suomeen.
Nettomuutto Forssan seudulta on kuitenkin hidastunut tuntuvasti. Alue menetti menneinä vuosina vuosittain yli 200 henkilöä muualle Suomeen. Viime vuonna muuttotappio oli 29 ja tämän vuoden tammi–heinäkuussa 25 henkilöä.

Maakunnan väestö keskittyy yhä enemmän Hämeenlinnan seudulle. Kun Hämeenlinnan seudun väkiluku kasvoi 303:llä tammi–heinäkuussa, 93783 henkilöä eli 55 prosenttia maakunnan asukkaista asuu alueella.
Riihimäen seudulla väestö pieneni 74 henkilöllä. Vähennyksen aiheutti heikko syntyvyys, joka oli 128 henkilöä kuolleisuutta alhaisempi.
Forssan seudun kunnissa väkiluku supistui 141:llä. Humppila oli alueen ainoa kunta, jossa väestö kasvoi.

Helsinki kasvaa maahanmuutosta

Kotimaan muuttovoitto on erityisen tärkeää, koska ihmiset usein muuttavat työn perässä tai sen mukana. Kanta-Häme oli viime vuonna yksi neljästä maakunnasta, joka sai muista maakunnista muuttovoittoa.
Suomen maakunnista vain kolme sai muuttovoittoa kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvista ihmisistä. Uusimaa menetti kotimaisia kieliä puhuvia asukkaita viime vuonna, vaikka maakunnan asukasluku kasvoi muuttovoitolla.
Helsingin asukasluku on edelleen kasvanut tänä vuonna, mutta kasvu on syntynyt lähinnä maahanmuuton ansiosta. Suomen kuntien välinen muuttoliike pienensi tammi–kesäkuussa pääkaupungin asukaslukua 5 453 hengellä.

Suomen syntyvyys on pitkään ollut heikompaa kuin kuolleisuus. Kantahämäläisiä on tänäkin vuonna kuollut 451 enemmän kuin on syntynyt lapsia. Kun kuntien välinen maahanmuutto on maakunnassa ollut pakkasella, väestön roiman pudotuksen on estänyt vain maahanmuutto.
Muuttoliike Hämeenlinnan seudulle on vilkastuttanut tuntuvasti alueen asuntokauppaa. Kiinteistönvälittäjät kertovat, että kohtuullisen hintaisista ja kohtuullisen ikäisistä omakotitaloista on pula. HÄSA

Uutista täydennetty ja siihen lisätty kommentti 25.8. 2021 kello 16.43.

Menot