Kanta-Häme

Muuttoliike syö asuntojen arvoa

Muuttotappiokunnissa asuvien suomalaisten varallisuus on vaarassa heikentyä asuntojen arvonkehityksen vuoksi.

Syitä on kaksi. Ensinnäkin Tilastokeskuksen viimeisimmän, vuodelta 2013 olevan varallisuustiedon mukaan suomalaisten varallisuudesta lähes 70 prosenttia koostuu asuntovarallisuudesta.

Toiseksi Suomi kaupungistuu vauhdilla, mikä on eriyttänyt asuntomarkkinoita. Vuodesta 2010 asti asuntomarkkinoiden kuilu on leventynyt vahvasti kasvavan pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.

Kun pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat kasvavat voimakkaasti, muualla hintojen nousu on ollut joko maltillista tai hinnat ovat laskeneet.

Kiinteistömaailma julkisti viime viikolla oman kiinteistönvälittäjäbarometrinsä. Keskisuurten kasvukaupunkien osalta siinä arvioitiin, että lähinnä pienten, sijoitusasunnoiksi kelpaavien kohteiden hinnat nousevat.

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara arvioi, että asuntomarkkinat eriytyvät kaupungistumisen vuoksi entisestään. Kun pääkaupunkiseudulla hinnat kasvavat, ne laskevat muuttotappiopaikkakunnissa.

– Ihan varmasti meillä tulee olemaan asuntoja, myös 1970–1980-luvuilla rakennettuja hienoja ja kalliisti ylläpidettyjä omakotitaloja, joille ei ole enää ottajaa, Vaattovaara sanoo.

Tilannetta ei myöskään helpota Vaattovaaran mukaan se, että suuri osa Suomen asuntokannasta on nopean kaupungistumisen takia 1970-luvulla rakennettuja kerrostaloja, joiden houkuttelevuus on asuntomarkkinoilla pientä.

Historiallisesti katsottuna asuntojen arvo on ollut kasvusuuntaista vuodesta 1996 alkaen, jolloin edellisen talouden taantuman jälkeen Suomessa alkoi jälleen talouskasvu. Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen hinnat kehittyivät myös pitkälti samassa tahdissa, kunnes kuilu alkoi 2008 revetä.

Samaan aikaan kasvukeskusten, varsinkin Helsingin, asukasluku on kasvanut. Vaattovaara toteaa, ettei paluuta entiseen ole. Yritysten mukana ihmisistä valtaosa keskittyy entisestään, ja sama kehitys on tapahtunut jo 1950-luvulta lähtien. Tällä hetkellä väkiluku nousee Vaattovaaran mukaan joka kolmannessa Suomen kunnassa.

Hänen mukaansa olisi entistä rehellisemmin myönnettävä, ettei koko Suomi tule pysymään asuttuna.

– Meillä on vanhakantainen, hieman keskustalainen ajatus, että ikään kuin valtakunnan tason politiikalla voisi kääntää muuttoliikettä. Maksumiehiksi jäävät ne, jotka uskovat kasvukeskuslupauksiin, koko maan asuttuna pitämiseen tai siihen, että palvelut turvattaisiin kaikille yhtälaisesti, hän sanoo.

Pääradan varteen nojaavassa Hämeenlinnassa väestönmuutos on viime vuodet kasvanut maltillisesti, mutta tällä hetkellä kunta on kääntynyt lieväksi muuttotappiolliseksi.

Toivoaan on kuitenkaan turha heittää. Vaattovaara perää, että asukasluvun kehitys pitäisi hyväksyä, ja aluepolitiikkaa pitäisi kehittää sen mukaisesti. Alueet voivat silti kehittää omia vahvuuksiaan.

– Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan halua asua Helsingissä, eivätkä edes Tampereella.

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri toteaa, että asuntomarkkinoiden eriytymisen vuoksi kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen hinnat ovat maltillisemmat.

Tällöin asuntovelkaa tarvitsee ottaa vähemmän ja erot kotitalouksien nettovarallisuudessa ovat pienemmät. Lisäksi velkaantuneet ovat alttiita asuntomarkkinoiden heilahteluille.

– Näyttöä on siitä, että laskusuhdanteessa kotitaloudet, joilla on paljon velkaa, ovat alttiita supistamaan kulutustaan, Putkuri sanoo.

Vaattovaara toteaa, että vaikka suuri asunto saattaa menettää arvonsa, se voi mahdollistaa laadukkaan elämän asukkailleen.

– Kaikki arvo ei ole taloudellista. HäSa