Kanta-Häme Hämeenlinna

Myllymäen koulun puolustajat voittamassa: koulu pelastuu ja saa jopa lisäosan, jos esitys menee läpi

Seminaarin koulun vuokrasopimusta Hämeenlinnan kaupunki on jatkamassa noin kymmenellä vuodella. Korjaukset nostaisivat vuokraa.
Myllymäen koulun kohtaloa puinut asukastilaisuus veti koulun liikutasalin täyteen viime tammikuussa. Arkistokuva: Riku Hasari

Lakkautusuhan alle viime lokakuussa joutunut Myllymäen koulu on pelastumassa ja saamassa peruskorjauksen lisäksi uuden lisäosankin. Näin ehdottaa työryhmä, joka selvitti Hämeenlinnan keskustan alakoulujen kohtaloa.

Vajaa vuosi sitten laaditussa kaupungin talouden tasapainotusohjelmassa linjattiin, että Myllymäen koulu voidaan yhdistää Seminaarin kouluun ja Myllymäen koulurakennuksista voidaan luopua, jos neuvottelut Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) kanssa etenevät.

SYK omistaa Seminaarin koulun kiinteistöt. Nykyisellä sopimuksella kaupunki on vuokrannut kampuksen kaikki tilat vähintään vuoden 2032 kesään saakka.

Osa Seminaarin rakennuksista on peruskorjattu, mutta koska korjauksia on jatkettava, käytiin kuukausia neuvotteluja vuokrasopimuksen muutoksesta.

Sisäilmaongelmien vuoksi kohta kaksi vuotta pois käytöstä olleen D-rakennuksen peruskorjauksen on määrä alkaa ensi vuonna.

Selvityksen tekijät ehdottavat poliittisille päättäjille, että peruskorjauksen valmistumisen jälkeen Seminaarin koulu jatkaa toimintaansa kampuksella vielä 20 vuotta. Nykyinen vuokrasopimus pitenisi siis noin kymmenellä vuodella, remontin kestosta riippuen.

Seminaarin koulun H-rakennuksesta on tarkoitus luopua. Talo purettaneen. Kuva: Pekka Rautiainen

Seminaarilta 250 oppilaan tila purkuun

Kun muut Seminaarin rakennukset olisi korjattu, niin sanottu H-rakennus ei enää olisi koulun käytössä, vaan se purettaisiin. Selvityksen mukaan siinä on ”merkittävä peruskorjaustarve”. Luokkatilaa talossa on 250 oppilaalle.

Näin kaupungille ei enää jäisi kampuksella ylimääräistä tilaa. Koska korjausten takia Seminaarin koulun vuokrakustannukset kuitenkin nousevat, kaupunki maksaisi vuokraa nykyistä enemmän nykyistä pienemmistä, joskin kunnostetuista tiloista.

Hämeen Sanomat kertoi viime marraskuussa, että Seminaarin koulun tilakustannukset oppilasta kohden olivat silloin tuoreimpien, vuoden 2017 lukujen mukaan noin kolminkertaiset Myllymäen kouluun nähden.

Kaupunki on viimeksi tänä kesänä strategiajohtaja Markku Rimpelän poliisitutkinnan yhteydessä katsonut, että Seminaarin vuokrasopimus on ”kohteeseen nähden normaali” ja että vuokra vastaa kaupungin omaa kustannustasoa.

Nyt valmistuneessa selvityksessä on vertailutietoa jo vuoden 2018 oppilaskohtaisista tilakustannuksia. Seminaarilla ne olivat selvästi korkeammat kuin alakouluissa keskimäärin, vaikka ero Myllymäkeen olikin kaventunut.

Viime vuonna, kun D-rakennus oli jo pois käytöstä, Seminaarin tilakustannukset oppilasta kohti olivat 400 euroa edellisvuotta pienemmät mutta yhä noin 170 euroa korkeammat kuin keskimäärin alakouluissa.

Muutto Seminaarille venyttäisi Myllymäen väistöä

Selvitys pitää molempien koulujen sijoittamista Seminaarin kampukselle ”talouden ennustettavuuden” ja myös aikataulun kannalta ”haastavana”.

Näkemystä perustellaan sillä, että Seminaarin laajan kiinteistömassan korjaaminen kokonaan koulukäyttöön kestäisi useita vuosia. Tällaisen korjausohjelman vaikutusta vuokraan ei voida työryhmän mukaan nyt arvioida kokonaisuudessaan.

Yhtenä perusteluna esitetään myös, että Myllymäen koulu joutuisi toimimaan väistötiloissa koko korjausajan, jos sille remontoitaisiin tilaa Seminaarilta.

Myllymäen koulu on joka tapauksessa siirtymässä väistötiloihin Ahveniston koululle ensi vuodenvaihteessa, koska keväällä tehtyjen tutkimusten mukaan isossa osassa Myllymäen tiloja on muun muassa mikrobivaurioita.

Ajatuksena on ollut, että jos Myllymäen koulu siirtyisi Seminaarille, vapautuvat rakennukset hyödynnettäisiin muuhun kuin koulukäyttöön. Käytännössä kyse olisi hyvällä paikalla sijaitsevien kiinteistöjen myynnistä.

Työryhmä huomauttaa, että muu käyttö vaatii asemakaavan muutoksen ja olisi todennäköisesti kallista. Riskinä nähdään, että koulu odottaisi vuosia väistössä siirtoa Seminaarille, ja koulurakennukset rapistuisivat tyhjinä odottamassa tulevaa käyttöä.

Myllymäen investointia esitetään sivistys- ja hyvinvointitoimialan talousarvioesitykseen vuodelle 2022. Koulun väistöajasta Ahvenistolla tulee siis joka tapauksessa piipahdusta pidempi.

Kouluselvityksen tekijät ehdottavat, että Myllymäen koulun piharakennusta ei peruskorjattaisi noin puolella miljoonalla eurolla, vaan se siirtyisi varastokäyttöön. Nyt siinä on wc:t ja terveydenhoitajan tilat. Arkistokuva: Riku Hasari

 

Säästö muuttui kustannusten kasvun minimoinniksi

Kaupunginhallituksen hyväksymässä tasapainotusohjelmassa oli tarkoitus säästää kaupungin menoja myös välttämällä koulurakentamista tai isoa peruskorjausta.

Nyt työryhmä esittää lisäsiiven rakentamista Myllymäelle ja koulurakennusten korjaamista noin seitsemällä miljoonalla eurolla.

Vuoden 2018 palveluverkkoselvityksessä peruskorjauksen vaihtoehtona esitettiin uuden koulun rakentamista muualle Myllymäkeen ja Miemalan koulun yhdistämistä Myllymäen kouluun.

Selvityksen nyt tehnyt työryhmä myöntää, että sen esittämä ratkaisu jatkaa Hämeenlinnan kouluinvestointeja. ”Mutta sillä pyritään minimoimaan kustannusten kasvua”, työryhmä katsoo.

Niin sanotun Tapolan talon koulutiloja olisi selvityksen mukaan hyvin vaikea saada nykyvaatimusten mukaisiksi. Talolle voidaan kaavoittaa oma tontti ja myydä se vaikkapa asunnoksi.

Kivikoulun yhteyteen rakennettaisiin asemakaavan sallima 400 kerrosneliömetrin lisärakennus. Se maksaisi noin 1,2 miljoonaa euroa, kun puolta pienemmän Tapolan peruskorjauksen hinta olisi alustavan arvion mukaan parikymmentä tuhatta euroa enemmän.

Kaksikerroksiseen lisäsiipeen tulisi kaksi opetustilaa, teknisten töiden tilat, wc:t ja kouluterveydenhoito.

Piharakennus siirtyisi varastokäyttöön. Kun se jätettäisiin korjaamatta, säästettäisiin noin puoli miljoonaa euroa.

Työryhmä esittää, että Myllymäen koulun rakennuksista Tapolan taloa ei peruskorjattaisi, vaan se myytäisiin. Kuva: Pekka Rautiainen

”Keskustan elinvoima edellyttää lähipalveluja”

Työryhmän selvityksessäkin huomioidaan, että asukkaat ovat ”laajasti vastustaneet” Myllymäen koulun siirtoa Seminaarille. Adressi koulun puolesta sai yli 8700 allekirjoittajaa.

Koulut ovat työryhmän mukaan ”keskenään erilaisia, mutta erittäin pidettyjä ja laadullisesti korkeatasoisia, joissa oppilaiden on turvallista opiskella”.

Siitäkin muistutetaan, kuinka vanhemmat ovat toivoneet, että Hämeenlinnan keskusta-alueella olisi toiminnallisesti monipuolinen palveluverkko ja erityyppisiä kouluja.

”Keskustan elinvoimaisuus ja vetovoimaisuus edellyttävät, että keskusta-alueella on riittävät lähipalvelut lapsiperheille”, työryhmä kirjoittaa.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta käsittelee kouluselvitystä ensi viikon keskiviikkona. HäSa

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Työryhmä katsoo, että Seminaarin koulu (jonka kampukselta kuva on) ja Myllymäen koulu ovat lapsiperheiden lähipalveluja, joilla on merkitystä keskustan elinvoimalle. Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Oppilasmäärä ei romahda

Tasapainotusohjelman kouluja koskevassa kohdassa sanotaan, että ”kantakaupungin kouluverkon alueellisessa tarkastelussa on välttämätöntä ennakoida lapsimäärän väheneminen”.

Nyt valmistuneen selvityksen mukaan oppilasmäärä keskustassa näyttäisi pysyvän kolmesta neljään vuotta nykytasolla. Sen jälkeen edessä on syntyvyyden perusteella kolme pientä ikäluokkaa, mutta oppilaiden määrä ei vähene, sillä Seminaarin koulussa on jatkossakin useita pienryhmiä.

Nyt pienryhmissä on noin sata lasta.

Koska keskustan oppilasmäärässä ei ole lähivuosina odotettavissa myöskään merkittävää kasvua, katsoo selvitys, ettei kaikkien Myllymäen ja Seminaarin koulutilojen korjaamiselle ole tarvetta.

Seminaarin kampus muodostuu kahdeksasta osasta, joista osa on suojeltuja. Myllymäen koululla on neljä eri ikäistä rakennusta.

Seminaarin kampuksella on noin 650 oppilasta, mutta jos kaikki tilat olisivat käytössä, heitä voisi olla noin puolet enemmän. Seminaarin D-rakennus on sisäilmaongelmien vuoksi pois käytöstä, joten muut rakennukset ovat täynnä.

Myllymäellä oppilaita on 273 ja tilat ovat täynnä. Osa heistä opiskelee tilanahtauden vuoksi osan päivää Kaurialan koulussa.

Työryhmässä kahdeksan jäsentä

Selvitystyöryhmässä olivat opetustoimenjohtaja Mika Mäkelä, sivitys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko, Myllymäen koulun rehtori Outi Kärki, JUKO:n pääluottamusmies Erja Oksa ja controller eli taloushallinnon asiantuntija Leena Thure sekä kaupungin tilapalveluista kiinteistöpäällikkö Petri Ylämurto, hankesuunnittelupäällikkö Antti Kaukiainen ja kiinteistöjohtaja Raili Salminen.

Talouden tasapainotusohjelman seurannassa kaupunginhallitus antoi asian valmisteluvastuun Raukolle ja Salmiselle.

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic