Kanta-Häme

Myös itsenäisyyspäivä on ruokaperinteitä – kynttilänvalossa maistuu suomalainen ruoka

Nuoret noudattavat itsenäisyyspäivän ruokailussaan perinteitä – perinne ei ole kuitenkaan yhtä kuin perinneruoka.
Sinivalkokynttilät loistavat ja suussa sulaa suomalaisista raaka-aineista valmistettu ruoka. Sitäkin on itsenäisyyspäivä.

Itsenäisyyspäivä on perinteitä, myös ruokaperinteitä. HKScanin selvityksen mukaan itäsuomalaisilla on vahvemmat perinteet erilaisiin syksyn ruokajuhliin kuin muualla asuvilla. Tämä näkyy myös itsenäisyyspäivän vietossa. Lähes joka toinen itäsuomalainen liittää itsenäisyyspäivään erityisiä ruokaperinteitä, kun muualla näin on vain noin joka kolmannella.

Itsenäisyyspäivän aterian teemoja ovat muun muassa kotimaiset raaka-aineet, tavallista juhlavammat raaka-aineet ja yksittäisistä ruokalajeista karjalanpaisti.

42 prosenttia 18–24 -vuotiaista ja 45 prosenttia 65–75 -vuotiaista kertoi, että itsenäisyyspäivään liittyy erityisiä ruokaperinteitä. Muissa ikäryhmissä näitä perinteitä on vain joka kolmannella.

– Nuoren ikäluokan kohdalla tulos kertoo osaltaan perinteisten arvojen läsnäolosta. Kyseessä on myös ensimmäinen sukupolvi, joka on elänyt koko ikänsä ruokafiilistelyn aikaa, ruokakulttuuriasiantuntija ja väitöskirjatutkija Sami Koponen kertoo.

Ruokaperinteet eivät tarkoita nuorten kohdalla pelkästään sitä, että syödään ikiaikaisia suomalaisia perinneruokia.

– Perinteisyyteen liitetään laajempia, modernia hyvää syömistä kuvaavia merkityksiä. Ruokaperinteet yhdistyvät ainakin itse tekemiseen, vastuullisuuteen, lähiruokaan ja yhdessä syömiseen, Koponen jatkaa. FL