Kanta-Häme Hämeenlinna

Myös Loppi on virallisesti lapsiystävällinen kunta - Lasten oikeudet vahvistuivat Kanta-Hämeessä

Janakkalan, Lopen ja Riihimäen liityttyä mukaan, Kanta-Häme on vahvasti edustettuna Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallissa
Olivia Pekki ja Alina Luttinen olivat tutustumassa Mari Pekin työpaikkaan HAMKissa. Lapsille oli järjestetty HAMKissa muun muassa matikkataisto, jota tytöt tässä ratkoivat. Kuva: Pekka Rautiainen
Olivia Pekki ja Alina Luttinen olivat tutustumassa Mari Pekin työpaikkaan HAMKissa. Lapsille oli järjestetty HAMKissa muun muassa matikkataisto, jota tytöt tässä ratkoivat. Kuva: Pekka Rautiainen

Unicefin lapsiystävällinen kunta -malli sai jälleen vahvistusta Kanta-Hämeestä, kun Loppi, Riihimäki ja Janakkala liittyivät siihen.

Kanta-Hämeen kunnista mukana ovat jo aiemmin olleet mukana Hämeenlinna, Forssa ja Tammela.

Unicefin asiantuntija Johanna Laaja kertoo, että Kanta-Hämeessä on asian tiimoilta poikkeuksellisen aktiivista yhteistyötä kuntien välillä.

– Se on erittäin positiivinen asia. Toivomme, että muissa maakunnissa lähdetään samanlaiseen yhteistyöhön.

Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja Unicefin kansainväliseen Child Friendly City -malliin.

Kuntien edistettävä lapsen ihmisoikeuksia

Lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen. Kunta tekee lapsivaikutusten arviointia lapsia koskevista päätöksistä, ja lasten oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa.

Jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja käyttää palveluita.

Malliin lähteneet kunnat voivat saada UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen kahden vuoden kehittämistyön jälkeen. Tunnustus on myönnetty tähän mennessä 13 kunnalle.

– Kunnilla on tärkeä tehtävä edistää lapsen ihmisoikeuksien toteutumista. Lapsen oikeudet toteutuvat tai jäävät toteutumatta lasten arjessa. On todella hienoa nähdä, miten monet kunnat haluavat sitoutua kehittämään pitkäjänteisesti lapsiystävällisyyttään, Johanna Laaja kuvailee.

Avainsana on pitkäjänteisyys

Lapsiystävälliseksi kunnaksi pääsivät tällä kertaa kaikki titteliä hakeneet kunnat.

Kiinnostus ja ilmoittautuminen eivät kuitenkin riitä pelkästään.

Mallissa mukana olevat kunnat sitoutuvat pitkäjänteiseen kehittämistyöhön lasten parhaaksi.

Paino onkin sanalla pitkäjänteisyys.

Kun kunta ilmoittaa halukkuudestaan liittyä malliin, alkaa prosessi, joka ylittää kuntavaalikauden aikarajat.

– Aluksi kunta tekee tilannekartoituksen tämänhetkisestä tilanteesta.

 

Kartoituksessa kunta arvioi, miten hyvin lapsiystävällisyys toteutuu.

Arvioinnissa kunnan apuna ovat Unicefin kehittämät, lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvat työkalut.

Kun kartoitus on valmistunut, kunta valitsee, mitä toiminnan osa-alueita se alkaa kehittää ja millä tavoin.

Kehittämistyö kestää kaksi vuotta ja sen jälkeen kunta arvioi tekemänsä työn tulokset ja raportoi niistä Unicefille.

– On tärkeää, että lapsen oikeudet juurtuvat syvälle kunnan toimintakulttuuriin, Johanna Laaja kiteyttää.

Lapsiystävällinen kunta -tunnustus on voimassa kaksi vuotta kerrallaan.