Kanta-Häme

Myymälävarkaat aiheuttavat satojen miljoonien laskun

Sisäfile reppuun, ryppyvoide povitaskuun ja pari pikakahvipussia hihaan. Kassan jälkeen turvaportti hälyttää, mutta myymälävaras ehtii juosta ovelle.

Vaikka hänet myöhemmin tunnistetaan valvontakameran kuvasta, poliisin määräämä sakko jää maksamatta. Kauppa jää vaille vahingonkorvausta ja kirjaa menetetyt tuotteet hävikiksi. Asiak­kaat maksavat sen kauppalaskuissaan.

Varsin tavallinen tarina jokaisessa suomalaisessa kaupassa, vahvistaa Kaupan liiton asiamies Matti Räisänen. Hänen mukaansa sarjanäpistelijät ovat alalle suuri ongelma.

– Nämä henkilöt tekevät var­kauksia jatkuvasti, eikä heitä tällä hetkellä oikein saada kuriin. Kaikkiaan myymälävarkaudet aiheuttavat kaupoille vuosittain yli 500 miljoonan euron vahingot, Räisänen laskee.

Hän toivookin poliisilta lisää aktiivisuutta puuttua samojen tekijöiden toistuviin rikoksiin.

– Ja kun on sarjatekijästä kyse, ei se ole enää mikään sakon paikka, vaan hänet pitäisi tuomita oikeudessa.

Valtion tempoileva kriminaalipolitiikka ei ole ollut omiaan lisäämään alan luottamusta päättäjien haluun vähentää myymälä­varkauksia.

Ensin rikoslaista poistettiin vuonna 2008 mahdollisuus poliisin myöntämien sakkojen muuntamisesta vankeudeksi.

2015 eduskunta palautti sakon muuntorangaistuksen lakiin, mutta saman vuoden syksyllä hallitus peruutti lain toimeenpanon taloudellisista syistä. Uudistus olisi maksanut vuosittain noin 12,4 miljoonaa euroa, eikä sitä pidetty riittävän vaikuttavana.

Kauppiaat ovat toivoneet sarjanäpistelijöille vankeutta, jotta nämä saataisiin pois pahanteosta.

Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Arto Kujala ei pidä vankeusrangaistusta tehokkaana keinona myymälävarkauksien kitkemisessä.

– Varmasti yksittäistapauksissa näin voi ollakin, mutta suuremmassa kuvassa tällaista vaikutusta ei ole havaittu, Kujala sanoo oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksiin viitaten.

Kaupan liitto vetoaa Tilastokeskuksen tilastoon, jonka mukaan poliisille ilmoitetut myymälävarkaudet lisääntyivät lakimuutoksen jälkeen kahdessa vuodessa yli kymmenellä prosentilla. Viime vuodet suunta on ollut jälleen laskussa, mutta näpistelyjä tapahtuu yhä enemmän kuin 2007.

– Mitään muuta syytä ilmiölle ei ole löydetty. Valtio säästää, mutta yritykset maksavat, Räisänen huomauttaa.

Luopuessaan muuntorangaistuksen palauttamisesta hallitus kertoi tarkentavansa poliisin ohjeistusta. Poliisi voi tarvittaessa sakotuksen sijaan passittaa paatuneen myymälävarkauden tuomioistuimen eteen.

Käytännössä kaupan ala ei ole havainnut muutosta.

Muutama vuosi sitten oikeusministeriössä harkittiin myös lähestymiskiellon mahdollisuutta yrityksille ja yhteisöille. Ajatuksesta luovuttiin kuitenkin muun muassa kiellon valvontaan liittyvien ongelmien vuoksi.

– Työmarkkinajärjestöt vastustivat ajatusta, eikä se edennyt valmisteluun, Kujala sanoo.

Pitääkö kauppojen siis vain tottua sarjanäpistelijöihin?

– En vielä luovuttaisi. Olemme viritelleet hanketta, jossa kartoitetaan maailmalta rikoksentorjuntamenetelmiä. Keinoja varmasti löytyy. Esimerkiksi sitä voisi miettiä, kuinka helposti kassoilta pääsee oville, Kujala pohtii.