Kanta-Häme

Myymättä jääneet vaatteet katoavat ulkomaille

Suomessa toimivien vaateketjujen mukaan kaikki aletuotteet myydään liikkeissä viimeistään pikkurahalla.

Myymättömiä vaatteita ei yritysten viestintä- ja markkinointiosastojen mukaan jää. Hämeen Sanomien kyselyyn vastasivat Seppälä, Anttila, KappAhl, Vero Moda, Marimekko, Cubus ja H&M.

Trashionista, blogisti ja designompelija Outi Pyylle vakuuttelut eivät mene läpi.

– En usko sekuntiakaan, että millään vaateyrityksellä olisi 100 prosentin läpimyynti. Jos jollain olisi täydellinen läpimyynti, siitä uutisoitaisiin talouslehdissä isosti. Näitä uutisia ei näy.

Vaatteita kierrätysmateriaaleista tekevä Pyy työskenteli yli kymmenen vuotta vaateyrityksen maahantuojalla.

– Tiedän, että ylijäämävarastoa jää keskimäärin 30 prosenttia sisään ostetusta määrästä riippuen tuotteesta. Alennusmyynnit laskevat prosenttia, mutta ilman outlet-myymälää tai jatkuvaa alea, joka on vastoin EU:n lakeja, 100 prosentin läpimyynti on koko inventaariolle mahdotonta.

Pyy uskoo, että useimmat isot kansainväliset vaateyritykset toimittavat myymättä jääneen varaston ulos maasta rauhassa tuhottavaksi.

Ulkomailla varasto voidaan myydä, viedä outlet-liikkeisiin, lisätä käytettyjen vaatteiden ketjuun tai polttaa energiaksi.

– Kun myymättä jääneet vaatteet käsitellään Suomen rajojen ulkopuolella, se ei häiritse vaateyrityksen brändiä, Pyy toteaa.

Varastojen käsittely ulkomailla ei ole laitonta.

EU tai Yhdysvallat eivät vaadi yrityksiä raportoimaan myymättömän varaston määrää tai sitä, mistä ja minne se kuljetetaan.

Pyyn mukaan tämä piilottaa tehokkaasti vaatejätteen, eikä maasta siirreltäviä varastoja lasketa hävikiksi.

Vuoden alusta astui voimaan uusi jätelaki, jonka mukaan tekstiilijätettä ei saa enää viedä kaatopaikalle.

– Uskon, ettei myymätöntä varastoa juuri jää Suomeen jätteenkäsittelylaitoksille poltettavaksi. Sen hävittämisessä kotimaassa on liikaa riskiä. Ei kukaan hautaa ruumista takapihalle.

Tullin tilastoissa vaatteiden varastosiirrot sisältyvät ulkomaankaupan vientitilastoon. Vaateketjut voivat siis siirtää myymättä jääneitä vaatteita huomaamatta maasta toiseen. Samalla varastojen siirto kasvattaa vaatteiden vientilukuja.

Outi Pyy uskoo, että isommat vaateyritykset kuljettavat tavaraa poltettavaksi etenkin Saksaan, koska maan logistiikka toimii hyvin.

Vuonna 2015 Suomesta vietiinkin kolmanneksi eniten vaatteita, eli 41 miljoonan euron arvosta, Saksaan. Tämä on noin 14 prosenttia viime vuoden 286 miljoonan euron vaateviennistä.

Pyyn mukaan vaatebisnes on Suomessa niin pientä, etteivät ulkomaankauppaluvut voi koostua vain kotimaisesta vaateviennistä. Hän arvelee, että iso osa ulos lähtevästä vaatevirrasta on myymätöntä varastoa.

– Niin kauan kuin yrityksiä ei pakoteta kertomaan varastojen liikkeistä edes tilastoja varten, vaatejätteen määrä ja liike ovat arvailujen varassa.

Pyy muistuttaa, että pienempien suomalaisten vaateyritysten ylijäämä ei ole verrattavissa kansainvälisiin yrityksiin.

Suurin ongelma on Outi Pyyn mielestä se, ettei vaatealalla ole tuottajavastuuta. Esimerkiksi elektroniikkaliikkeiden täytyy huolehtia myymättä jääneiden ja vanhojen tuotteiden jatkokäsittelystä.

Pyy uskoo, että lakien puutteeseen liittyy se, että EU-alueella toimivat maailman suurimmat vaateketjut. Niillä on rahaa lobata vaatealan puolesta.

EU:ssa pitävät majaa maailman tuotannollisesti suurin vaateyritys Inditex, johon kuuluu esimerkiksi Zara-vaateketju, ja toiseksi suurin H&M.

– Vaatealaan liittyvät säännökset eivät ole edistyneet samaa tahtia muiden ympäristölakien kanssa, Pyy sanoo.

Muotikaupan liiton hallituksen puheenjohtaja Esko Leppäkorpi korostaa, että kierrätykseen menee vaatteista mitätön osa. Halvinta on myydä tuotteet kaupoissa tai outlet-myymälöissä

Hän ei osaa sanoa, paljonko ulkomaiset vaateyritykset siirtelevät myymätöntä varastoa maiden välillä.

– Siirtely on marginaalista, koska liikkeet ostavat sisään oletetun menekin mukaan. Tavaroiden liikuttelu on myös kallista, mikä toki riippuu määristä.

Myymättä jääneiden varastojen hävittäminen ei ole Leppäkorven tietojen mukaan maahan sidottua.

– Ilmeisesti vaatteet voi viedä siihen maahan, missä on parhaat laitokset muuttaa ne energiaksi tai raaka-aineeksi. HÄSA

Päivän lehti

29.1.2020