Kanta-Häme

Myyrä­ekinokokki lähestyy Suomea

 

Jopa ihmisten kuolemia aiheuttavaa myyräekinokokkia esiintyy yhä enemmän Suomen lähialueilla. Se on loinen, joka tarttuu ihmisiin ja eläimiin. Tilanne Baltiassa on huolestuttava, sanoo eläinlääketieteen tohtori Pikka Jokelainen Helsingin yliopistosta ja Viron maatalousyliopistosta.

– Esimerkiksi Liettuassa kolmannes ihmisistä, joilla todetaan alveolaarinen ekinokokkoosi, menehtyy vuoden kuluessa diagnoosista, Jokelainen kertoo.

Alveolaarinen ekinokokkoosi on myyräekinokokin aiheuttama sairaus, jollaisia todetaan Liettuassa vuosittain parikymmentä. Pahalaatuisen kasvaimen kaltaiset rakkulat ovat yleensä maksassa.

Diagnoosien määrä on viimeisimmän kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut Euroopan maissa, joissa loista on esiintynyt kauan. Näitä ovat Ranska, Sveitsi ja Saksa.

Tiedot yleisyydestä kerrottiin kaksi viikkoa sitten Vilnassa ESCCAP-tiedejärjestön ekinokokki-kongressissa, johon Jokelainen osallistui.

Tyypillisesti myyräekinokokki kulkee kettujen ja jyrsijöiden välillä, mutta ketun tilalla voi olla koira ja jyrsijän tilalla ihminen.

Suomi on harvoja Euroopan maita, joissa myyräekinokokkia ei ole. Muita ovat Norja, Brittein saaret, Irlanti ja Malta.

Suomessa on vuosikymmenten ajan tutkittu myyriä, kettuja ja supikoiria, mutta toistaiseksi myyräekinokokkia ei ole löytynyt.

– Ei ainakaan yllätä, jos ensi talven tutkimuksissa löytyisi, sanoo tutkimusprofessori Antti Oksanen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Virossa ekinokokki on jo kolmasosalla ketuista. Ruotsissakin sitä on, mutta se on harvinainen. Oksasen mukaan tietoja Pietarin, Karjalan ja Murmanskin alueelta ei ole kenelläkään, joten myyräekinokokki voi olla itärajan takana yleistäkin. Siksi Suomeen myyräekinokokin levinneisyysalueilta saapuvilta koirilta vaaditaan tieto lääkityksestä.

Viimeisin riskiarviointi myyräekinokokista on Suomessa tehty vuonna 2001. Jo tuolloin riskiä loisen saapumisesta Suomeen koirien välityksellä pidettiin todellisena.

Vaikka tilanne lähialueilla on muuttunut arvioinnin jälkeen merkittävästi, Oksasen mukaan johtopäätökset pätevät yhä. (LM-HäSa)