Kanta-Häme Hämeenlinna

Myyrien määrä on huipussaan ja nyt ne rynnivät sisätiloihin: Yksi torjuntakeino on ylitse muiden

Myyräsykli on huipussaan suuressa osassa Etelä-Suomea. Talven jälkeen voi paljastua runsaasti puutarhatuhoja.
Metsämyyrä on ainoa myyrälajimme, joka kantaa puumalavirusta, joka puolestaan aiheuttaa ihmisissä myyräkuumetta. Myyräkuume tarttuu hengitysteitse ja sitä esiintyy erityisesti syksyisin. Kuva: Tapio Tuomela
Metsämyyrä on ainoa myyrälajimme, joka kantaa puumalavirusta, joka puolestaan aiheuttaa ihmisissä myyräkuumetta. Myyräkuume tarttuu hengitysteitse ja sitä esiintyy erityisesti syksyisin. Kuva: Tapio Tuomela

Välikatossa ja seinien välissä on rapissut tänä syksynä tavanomaista enemmän: myyräkannat ovat voimissaan Hämeessä ja myös metsähiirikanta on vahva.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) myyräarvio on tosin vain suuntaa-antava, koska syklivaihe vaihtelee eteläisen Suomen eri osissa.

Pääsääntöisesti myyriä on kuitenkin runsaasti, mikä saattaa näkyä paitsi sisätiloissa, myös puutarhoissa ja taimikoissa.

– Peltomyyrä kaluaa kasvien alaosia, metsämyyrä havupuutaimien latvasilmuja, Luken metsäeläintieteen professori emeritus Heikki Henttonen tiivistää.

Puutarhakasvien suojaukset kannattaa tehdä siis tavanomaistakin tarkemmin.

 

Lehden lukija kertoi pyydystäneensä syksyn aikana 18 hiirtä ja myyrää, osa pitkähäntäisiä, osa lyhythäntäisiä.

Pitkähäntäiset ovat olleet mitä todennäköisimmin metsähiiriä, lyhythäntäiset myyriä.

Luke seuraa vain metsä- ja peltomyyrien kannanvaihteluja. Vesimyyrien kohdalla valtakunnallinen seuranta ei onnistu, koska vesimyyräsyklit vaihtelevat suuresti pientenkin alueiden välillä.

Myöskään metsähiirisyklejä ei seurata.

– Metsähiirien kanta vaihtelee vuosittain mutta syklejä suurempi selittäjä on vuodenaikaisvaihtelu. Metsähiirien määrä kohoaa aina syksyä kohden ja metsähiiriä on nyt monin paikoin tavanomaista enemmän, Henttonen kertoo ja mainitsee metsähiiret loistaviksi kiipeilijöiksi.

– Ne nousevat helposti talon seiniä pitkin.

 

Myyräsyklin huippu on lyhytaikainen, sillä kanta romahtaa nopeasti huippulukemista. Ensi keväänä myyräkanta on alimmillaan alueilla, missä myyräsyklin huippu on juuri nyt.

– Pääsyynä ovat pedot, jotka runsastuvat myyräpopulaation kasvun mukana. Vaikuttava tekijä on myös tautien lisääntyminen populaation tihentyessä. Kannan suuruuteen vaikuttaa aina myös talven olosuhteet, Henttonen kertoo.

Ilmastonmuutos on vaikuttanut pohjoisen sopulisykleihin. Odotettavissa on, että myös metsä- ja peltomyyräsyklit muuttuvat ilmastonmuutoksen edetessä. Henttonen arvioi, että syklit muuttuvat vaikeammin ennakoitaviksi.

– Voi tulla esimerkiksi äkillisiä huippuja.

Hiirenloukut pitävät pintansa taistelussa hiiriä ja myyriä vastaan. Kuvassa metsähiiri, jonka tunnistaa pitkästä hännästä. Kuva: Seppo Pessinen
Hiirenloukut pitävät pintansa taistelussa hiiriä ja myyriä vastaan. Kuvassa metsähiiri, jonka tunnistaa pitkästä hännästä. Kuva: Seppo Pessinen

Siimahäntien torjuntakeinoissa Henttonen luottaa perinteisiin hiirenloukkuihin. Äänikarkottimiin hän ei usko.

– Ne eivät vain tehoa.

Myöskään myrkkyjä Henttonen ei kannata.

– Kuollut hiiri haisee talon rakenteissa äärettömän pahalle, Henttonen sanoo ja kehottaa aloittamaan torjunnan mahdollisimman varhain syksyllä.

– Metsämyyrä levittää myyräkuumetta, ja virus säilyy sisätiloissa elävänä pari viikkoa, ulkona vielä pitempään. HäSa