Kanta-Häme

Naakan rauhoitus päättyy elokuussa

Hämeenlinnan nimikkolintu naakka (Corvus monedula) ei kahden viikon päästä ole enää rauhoitettu.

Lain muutos tarkoittaa sitä, että jatkossa naakkaa saa metsästää pesintäkauden ulkopuolella. Samalla naakan aiheuttamista vahingoista annetut korvaukset jäävät historiaan.

 BirdLife Kanta-Hämeen puheenjohtaja Juhani Kairamo ei usko, että naakan siirtäminen metsästyslain piiriin tuo pysyvää ratkaisua naakan aiheuttamiin ongelmiin. Enneminkin pitäisi puuttua niihin tekijöihin, jotka ovat mahdollistaneet naakkakannan kasvun. En väheksy niiden aiheuttamia vahinkoja maataloudelle, mutta en usko, että kaikkia muita vaihtoehtoja on käyty läpi tai edes tutkittu.

– Ei ole enää tätä päivää, että on olemassa rauhoittamattomia lintulajeja. Kaikkien lintulajien tulisi olla luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Ongelmatapauksia hoidettaisiin tarvittaessa poikkeusmenettelyin.

Naakka aiheuttaa haittoja maanviljelykselle esimerkiksi nokkimalla reikiä säilörehupaaleihin. Vuosien 2012–2016 välillä ely-keskukset ovat maksaneet noin 400 000 euroa korvauksia naakan aiheuttamista vahingoista.

Lisäksi naakan uloste aiheuttaa haittaa sotkulla ja tautiriskillä. Maailmalla naakkojen on huomattu kantavan kampylobakteeria, joka on yksi merkittävimmistä ruokamyrkytyksen aiheuttajista. Lisäksi naakat tukkivat savupiippuja pesillään.

Maanomistajat saavat jatkossa ampua naakkoja omilla maillaan. Naakka on historiansa aikana ollut rauhoitettu aiemmin vuosina 1923–1962.

Aikaisemmin naakkaa pidettiin liki tuholaisena ja ammutusta linnusta maksettiin tapporahoja 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Edellinen rauhoitus alkoi 1993 ja sen jälkeen kanta on kasvanut räjähdysmäisesti.

Maakunnan naakkoja vuosia seurannut Ari Lehtinen ei kuitenkaan usko, että kannan vilkkaan nousun takana olisi ainoastaan rauhoitus.

– Varislintujen metsästys ei ollut enää kovin kiivasta silloin, kun naakka rauhoitettiin. Kun naakan kanta saavuttaa tietyn pisteen, se alkaa ruokkia itse itseään. Vaikka metsästys olisi ollut sallittua veikkaan, että kanta olisi kasvanut.

Lehtinen arvioi, että naakkakanta on nyt niin iso, että vahinkojen karttamiseksi pitäisi ampua vähintään kymmeniätuhansia yksilöitä. Pelkästään Kanta-Hämeessä pesii ja talvehtii tuhansia naakkapareja.

Naakkojen ampuminen ei sinänsä ole uusi ilmiö, sillä poikkeuslupia kaatoihin on voitu hakea ennenkin.

Lisäksi naakkoja on yritetty karkottaa monilla eri keinoilla. Älykäs lintu tottuu nopeasti ääneen ja valoon. Näin kävi myös Hämeelinnan Verkatehtaalla, jossa aiemmin kokeilussa olleet valokarkottimet toimivat hyvin, kunnes linnut ymmärsivät, ettei välähtely aiheuta oikeaa vaaraa.

Ympäristöministeriön Naakka ja ihminen -julkaisun mukaan suomalaiset ovat koettaneet karkottaa naakkoja esimerkiksi pelätinpöllöillä, kumikäärmeillä, ampumalla kuulapyssyllä ja heittelemällä kiviä. Valtaosa keinoista koettiin huonoiksi.

Sen sijaan tutkimuksen kyselyn mukaan suomalaiset kokivat pesintäpaikkojen verkottamisen hyväksi keinoksi. Yksi vastaaja oli myös todennut, että perinteinen kissa toimi hyvin lintujen karkottamisessa. HÄSA

Mainos