Kanta-Häme

Naapuripaine häivyttää lipputangot

Uuden omakotitalon pihaan pystytetään lipputanko enää ani harvoin. Isänmaallisuus tuskin on kansasta haihtunut, mutta suomalaisten mukavuudenhalu on sen sijaan kasvanut.

Suomen ainoa lujitemuovisten lipputankojen valmistaja Plastiset oy sinnittelee sitkeästi. Se valmistaa vuosittain noin 5 000–6 000 lipputankoa käsityönä Ypäjällä.

– Ennen lipputanko oli uuden kodin ensimmäisiä pihahankintoja, mutta nyt se jää hankkimatta. Asujat ajattelevat sen sitovan liikaa ja naapurien seuraavan liputusta. Tankoja hankitaan kodin sijaan mökkipihoille. Siellä naapuripainetta ei koeta niin kovaksi, toteaa Plastiset oy:n toimitusjohtaja Tommi Sirén.

Tarkastusarkkitehti Esa Kauppi Oulun rakennusvalvonnasta vahvistaa havainnot.

– Lipputankoon ei vaadita lupaa, mutta ei sitä suunnitteluvaiheessa edes ajatella. Itsellänikään ei ole käynyt mielessä lipputangon hankkiminen pihalle, mutta mökillä liputan innokkaasti joko viirillä tai lipulla.

Uusiin kerros- ja rivitaloihin lipputangot sen sijaan vielä pystytetään.

– Lipputankoalueet suunnitellaan käyttösuunnitelmamenettelyssä, jossa määritellään kaikki tontin ympäristörakentaminen ja pihan elementit, Kauppi lisää.

Sirén toivoo, että suomalaiset suhtautuisivat liputukseen vapaammin.

– Sehän on oikeus, ei velvollisuus.

Jotkut kokevat liputuksen niin raskaaksi riesaksi, että tiedustelevat lipputankotehtaalta jopa ajastettavaa automaattimallia.

– Useampikin kysely on tullut. Jos joku pellepeloton automaattimallin keksii, olen valmis palaveriin, Sirén lupaa.

Reunaehto Sirénillä on: laitteen pitää olla niin toimiva, että itsenäisyyspäivänä märkänä tangon sisään kelautunut lippu tulee puhtaana ja kuivana ulos Kalevalan päivänä.

Kotipihojen hiipuvaa tankokauppaa on mökkiliputuksen lisäksi korjannut yritysliputuksen kasvu sekä vienti.

– Päämarkkina-alue on kotimaa, mutta tankoja viedään myös Ruotsiin, jossa liputuskulttuuri on kadehdittavan vahvaa sekä Hollantiin ja Tanskaan, Sirén kertoo.

Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 1,7 miljoonaa euroa. Vuodet ovat olleet tasaisia, mutta nyt hän odottaa selvää kasvua.

– Suomi 100 -juhlavuosi sen tekee. Suurimmat kaupungit tarkastivat ja uusivat lipputankojaan jo viime syksynä. Samaa tekevät nyt yritykset ja kunnat. Uskon, että vauhti kiihtyy aina itsenäisyyspäivään asti.

Lipputankomarkkina ei ole viime vuosina kasvanut.

– Markkinaosuuksia on sen sijaan jaettu uudestaan. Esimerkiksi teräsalumiinitankoja ei valmisteta enää kuin muutamassa pienessä firmassa. Lujitemuovisilla tangoilla on 99,5 prosentin markkinaosuus. Niitä on tuotu myös ulkomailta, kuten Virosta.

Plastiset Oy työllistää Sirénin lisäksi yhdeksän työntekijää. Tangot valmistetaan käsityönä lujitemuovi- ja hartsikerroksista. Tanko saa muotonsa kuivuessaan kerrosten sisään käärityn paineletkun päällä. Seuraavana päivänä tanko viimeistellään ja varustellaan.

Yhdeksää ei työllistetä vain lipputangoilla. Esimerkiksi aurausviitat, reunapaalut, salaojaliitokset ja laituriponttoonit tuovat osansa euroista.

– Tankosesonki kiihtyy keväästä juhannukseen ja aurausmerkkejä tehdään syksyyn. Talvella täytetään taas tankovarastot.

Päivän lehti

3.6.2020