Kanta-Häme

Näin maakuntauudistus muuttaisi tienpitoa – Kanta-Häme haluaa yhteistyöhön sote-kumppani Pirkanmaan kanssa

Kanta-Häme on liittoutumassa tienpidossa Pirkanmaan kanssa, jos maakuntauudistus toteutuu.

Uudistuksessa Ely-keskusten tehtävät siirtyisivät maakunnille, tie- ja liikenneasioita varten maakunnista muodostettaisiin korkeintaan yhdeksän tienpitoaluetta, eli useimpien maakuntien täytyisi tehdä yhteistyötä.

Tällä hetkellä Kanta-Hämeen perustienpito hoidetaan Uudenmaan Ely-keskuksessa, joka vastaa myös Päijät-Hämeestä. Maakuntauudistuksessa tienpidon yhteistyötä valmistellaan Pirkanmaan kanssa esimerkiksi sote-yhteistyön takia, kertoo OmaHämeen muutosjohtaja Matti Lipsanen.

– Lähdemme siitä, että sote-hallinnollinen kokonaisuus on tässäkin kohtaa järkevä. Yhteistyöalue sote-asioissa ryhmittyy yliopistollisten sairaaloiden, eli meillä Pirkanmaan, suuntaan.

Pirkanmaan valintaan vaikutti Lipsasen mukaan myös se, että Uusimaa on niin iso maakunta sekä väestöpohjaltaan että tiepidollisesti.

– Näemme luontevammaksi tasakokoisemman maakunnan kanssa yhteistyön tekemisen tässä kohtaa. Erityistä syytä tai ongelmaa Uudenmaan kanssa ei ollut. Toisaalta Päijät-Hämeen kanssa ei ole niin paljon yhteisiä tekijöitä kuin Pirkanmaan.

Jos maakuntauudistus menee läpi, kaikkien alueiden tarpeet tienpidossa voidaan huomioida ja tehdä näkyviksi nykyistä järjestelmällisemmin. Tätä mieltä on johtaja Tuovi Päiviö Uudenmaan Ely-keskuksesta.

Nyt Uudenmaan Ely-keskuksella on kolmelle maakunnalle yhteinen tienpidon ja liikenteen suunnitelma, mutta jatkossa jokaiselle maakunnalle on tarkoitus tehdä oma suunnitelma.

– Laajemmalla alueella alueelliset erityispiirteet eivät ole välttämättä korostuneet niin paljon, mikä olisi jatkossa mahdollista, kun suunnitelma kattaa pienemmän alueen, Päiviö sanoo.

Uutta olisi myös valtion ja tienpitoalueiden välillä tehtävä tienpidon sopimus, jonka jokainen maakunta hyväksyy omalta osaltaan.

– Siinä tienpidon suunnitelmat ja sopimukset tulevat lähemmäs maakunnan demokraattista päätöksentekoa, jossa päästään hyvin nostamaan esiin alueen tarpeita ja erityispiirteitä, Päiviö toteaa.

Myös Hämeen liiton suunnittelujohtaja Heikki Pusa uskoo, että maakuntien paikallistuntemuksesta on hyötyä tienpidossa.

– Jatkossa tärkeintä olisi, että olisi yhteys kansalaisiin ja tienkäyttäjiin, että viestit välittyisivät hyvin molemmin päin.

Maakunnan kuulumisella tiettyyn tienpitoalueeseen ei olisi Tuovi Päiviön mukaan kovin suurta merkitystä, koska tienpidon rahat eritellään jokaiselle maakunnalle erikseen. Kanta-Hämeen saama summa on sama, tehdään yhteistyötä sitten Pirkanmaan tai Uudenmaan kanssa.

Vaikutusta on kuitenkin sillä, montako maakuntaa tienpitoalueessa on.

– Useampi maakunta tuo asioihin vähän pelivaraa. Ajatus on, että rahaa voitaisiin tienpitoalueen sisällä lainata joustavasti maakunnalta toiselle, mikä voisi nopeuttaa hankkeiden toteuttamista. Pieni alue on myös haavoittuvainen, jos henkilöstöä on vähän, Tuovi Päiviö sanoo.

Kun Ely-keskukset perustettiin vuonna 2010, Kanta-Häme halusi Uudenmaan tienpitoalueeseen. Ennen tätä maakunta kuului Hämeen tiepiiriin, jossa olivat myös Pirkanmaa ja Päijät-Häme.

– Nyt ikään kuin palataan entiseen, Päiviö toteaa.

Hän muistuttaa, etteivät tienpitoalueet ole vielä varmoja, koska kaikki lait ovat vielä hyväksymättä ja monen maakunnan ratkaisu on auki. Selkeää kantaa ei ole ottanut esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa, joka on Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan kanssa samassa sote-yhteistyöalueessa. HäSa

Tuoreimpia artikkeleita