Kanta-Häme

Näin soi Sibelius torilla

Hämeenlinnan torilla nähdään tänä iltana Sibelius-fantasia jo viidettä kertaa. Kuorot, solistit ja tanssijat esittävät Jean Sibeliuksen musiikkiin perustuvan spektaakkelin, jonka yhtenä tarkoituksena on tehdä kansallissäveltäjän tuotantoa tutuksi Sibeliuksen syntymäkaupungin asukkaille ”helposti sulateltavana karvalakkiversiona”.

Oopperaohjaaja Juulia Tapola ja Fantasian pianistina esiintyvä Sibelius Celebrationsin johtaja Erkki Korhonen haluavat tarjota katsojille elämyksiä ja yllätyksiä, mutta jotain ohjelmasta tiedetään jo etukäteen.

Tässä kävijän oppaassa esitellään viidennen Sibelius-fantasian kymmenen ohjelmanumeroa.

Puolituntinen esitys Hämeenlinnan torilla ja kirkkopuistossa alkaa tänään perjantaina 19.9. kello 20.30.

1. Den Första Kyssen

Katseet Raatihuoneen parvekkeelle! Vuoden 2013 Timo Mustakallio -kilpailun voittaja, sopraano Tuuli Takala, esittää yksinlaulun, jonka Sibelius sävelsi vuonna 1900 Johan Ludvig Runebergin runoon. ”Sano, Iltatähti, mitä taivaassa ajatellaan, kun ensi suudelma lahjoitetaan rakastetulle?”

2. Scene Romantique

Rytmisen kilpavoimistelun moninkertainen suomenmestari Silja Ahonen tanssii pianisti Erkki Korhosen säestyksellä. Scene Romantique kuuluu Sibeliuksen viimeisimpien pianosävellysten (op. 101) sarjaan 1920-luvulta. Monien mielestä kappale on yksi säveltäjän pianotuotannon kirkkaimpia helmiä.

3. Saarella Palaa

Fantasiakuoro laulaa Kantelettaren runoon sävelletyn varhaisen kuoroteoksen Saarella palaa. Valoisan impressionistisessa laulussa sulhanen sytyttelee tulia hääjuhlaa varten. Kuten monet Sibeliuksen kuorolauluista, tämäkin syntyi aluksi mieskuorolle. Sekakuorosovitus on vuodelta 1914.

4. Souda souda sinisorsa

Tenori Tuomas Katajala ja sopraano Tuuli Takala esittävät tunnetun laulun Souda, souda, sinisorsa. Pesänrakennuspuuhissahan tässä ollaan! Sibelius sävelsi pitkän uransa aikana huomattavan paljon yksinlauluja, joista monet saavuttivat suosiota heti ensiesityksistään lähtien.

5. Oi lempi sun valtas ääretön on

Fantasiakuoro vahvistaa edellä kuullun Sinisorsa -laulun lemmenteemaa. Vuoden 1897 promootiokantaatista lohkaistu kuoroteos vakuuttaa, että rakkaus vie ”onnen saarosihin”. Promootiokantaatin kymmenestä kappaleesta tunnetuin lienee kuitenkin Soi kiitokseksi Luojan.

6. Våren flyktar hastigt

Kansallisrunoilija J.L. Runeberg oli yksi Sibeliuksen yksinlaulutuotantoa innoittaneista kirjailijoista. Nuoruuden ja rakkauden ylistys Våren flyktar hastigt kuuluu tekijän varhaistuotantoon. Sopraano Tuuli Takala ja tenori Tuomas Katajala laulavat vuoropuhelua.

7. Rakastava

Sibelius sävelsi Rakastava-sarjan Kantelettaren rakkausrunoihin. Nerokkaaksi kehuttu teos syntyi aluksi mieskuorolle Ylioppilaskunnan Laulajien sävellyskilpailuun 1894, mutta pian siitä tehtiin myös sekakuoroversio ja myöhemmin myös orkesterisarja. Hämeenlinnan Rakastavassa ovat mukana kuorot, laulusolistit ja Feeniks Showdancer -tanssiryhmä.

8. Svarta Rosor

”Surun ruusut ovat mustia kuin yö”, runoili Ernst Josephson. Sibelius sävelsi laulun osaksi myöhäisromanttista laulusarjaansa 1899. Hämeenlinnan torilla rakkaudesta räytyy Tuomas Katajala.

9. Romanssi (op. 24, Des-duuri)

Sibeliusta on moitittu siitä, että hän sävelsi runsaasti pieniä piano- ja viulukappaleita – ehkä perheensä elättämiseksi – sen sijaan, että olisi keskittynyt suuriin orkesteriteoksiin. Pianistit kuitenkin arvostavat näitä sielukkaita pikkukappaleita. Feeniks Showdancers tanssii, Erkki Korhonen soittaa.

10. Var det en dröm?

”Oliko se vain ihanaa unta, että minä olisin ollut sinun sydämesi ystävä?” Sopraano Tuuli Takala, pianisti Erkki Korhonen ja tanssija Silja Ahonen tulkitsevat Josef Julius Wecksellin romanttisen runon, jonka Sibelius sävelsi vuosisadan vaihteessa (op. 37). Viiden laulun kokoelmaan sisältyy monia muitakin tekijän tunnetuimpia yksinlauluja kuten Den första kyssen ja Flickan kom ifrån sin älsklings möte.

11. Finlandia

Fantasia päättyy perinteiseen tapaan Finlandia-hymniin.

Lähteitä mm.: Sibelius Celebrations ja Jean Sibelius -verkkosivusto www.sibelius.fi