Kanta-Häme Hattula

Näin yleisö muistaa Beach Boysin juhannuskeikan Parolassa tasan 50 vuotta sitten – “Ihmismäärä oli hämmentävä”

Parolan juhannusjuhlilla oli ennätysyleisö vuonna 1969, kun yhdysvaltalainen The Beach Boys soitti keskiyön auringossa. Yli 10 000 katsojan joukossa oli myös monta Hämeen Sanomien lukijaa, jotka kertovat muistonsa legendaarisesta juhannusaaton keikasta.
The Beach Boysin vuoden 1969 keikkaa Parolassa mainostettiin esimerkiksi tällaisella julisteella, kertoo Hämeen Sanomien lukija Petri Roth, jonka kokoelmista juliste löytyy. Kuva: Petri Roth
The Beach Boysin vuoden 1969 keikkaa Parolassa mainostettiin esimerkiksi tällaisella julisteella, kertoo Hämeen Sanomien lukija Petri Roth, jonka kokoelmista juliste löytyy. Kuva: Petri Roth

“Maailman tähdet olivat tulossa melkein kotinurkille esiintymään. Asuin Iittalassa, eikä mitään näin suurta koskaan ollut tapahtunut. Sinne oli päästävä!

Isä vei minut ja kaverini Parolaan. Oli suuri ihme että vanhemmat päästivät 15-vuotiaan sinne. Isä kuitenkin piti Beach Boysien musiikista ja kuunteli itsekin paljon Good Vibrations singleäni. Kuoromiehenä hän toki ymmärsi hyvän stemmalaulun päälle, ehkä se vaikutti myönteiseen suhtautumiseen.

Ihmismäärä oli hämmentävä. Itse konsertista jäi mieleen Wilsonin valkoinen kaapu. Hän näytti Jeesukselta pitkine hiuksineen ja partoineen. Onnistuin pääsemään myös keikkabussiin ja sain käsivarteen nimmarin Al Jardinelta!”

Merja Hiirikoski

 

“Parolan juhannus oli tuolloin jokavuotinen traditio, koska asuin noin 4 kilometrin päässä.

Muistan, kuinka Beach Boys-yhtyeellä oli vaaleat kaavut päällä. Katsomona toimi jyrkkä rinne, jossa mätäs toimi “tuolina” vähän samaan tapaan kuin Ahveniston moottoriradalla vielä nykyäänkin.

Rantapojat tulivat lavalle ehkä keskiyöllä. Emme olisi millään malttaneet odottaa niin pitkään, koska sieltä oli “kiire” tanssimaan Piilopirtille.

Pikkupoikana kävin siellä jo vanhempieni kanssa ja tuolloin alakouluikäiselle oli kokemus armeijan sotaharjoitusnäytös. Näytöksen kohokohtana pidin sitä kuinka armeija sytytti kokon tykillä ampumalla. Tässä piili ehkä jotain sellaista, että kokossa oli jonkunlainen räjähde, joka laukaistiin tismalleen samalla hetkellä kuin tykki ampui.”

Pikku-Parolan nulikka

 

Lue myös: Takahuoneessa oli draamaa, kun Beach Boys villitsi Parolan juhannusjuhlissa – Vexi Salmi: “Ei Irwin mulle mitään mahtanut”

Lue myös: Analyysi: Vuonna 1969 Parolassa nähtiin Beach Boys hetkeä ennen tuhoa

 

“Tulimme Parolaan Iittalasta ja, kuten muutkin, saimme odottaa aika pitkään.  Odotus palkittiin konsertilla, jossa yhtyeen hitit kuultiin komeina, ihan kuin ne olin levyllä tottunut kuulemaan.  Siis suuret odotukset täyttyivät.

Konsertin jälkeen hakeuduin esiintymislavan viereen, jossa soittajia oli huokaisemassa jonkinlaisen verkkoaidan takana.  Minä kokosin rohkeuteni, ajatukseni ja englanninkielen taitoni ja kiitin konsertista ja yritin jutella muutakin yhtyeen jäsenten kanssa.  Keskustelujen sisällön on vuosien kulku haihduttanut mielestäni, mutta todisteena tilanteesta on jäljellä Carl Wilsonin nimikirjoitus, jonka sain jostain nappaamani Keimolan samana iltana järjestetyn juhannusjuhlan julisteen kääntöpuolelle.

Iloisin mielin lähdimme aamuyöstä tallustelemaan kohti Iittalaa, ystäväni naapurista, pari vuotta minua nuorempi veljeni ja minä.  Isä ja nuorimmainen veljemme, joka ei 12-vuotiaana ollut vielä päässyt näihin huvituksiin, tulivat meitä autolla hakemaan, mutta me kiitimme tarjouksesta ja jatkoimme kävellen kotiin upeassa kesäaamussa.

Vuosien jälkeen eräs asia minua on jäänyt askarruttamaan: En muista yhtyeen tehneen Parolassa kummoistakaan sound checkiä.  Miten ihmeessä he saivat silloisilla laitteilla aikaan soundin, joka oli juuri kuin levyllä?  Joskus on mielessä käväissyt, ettei keikkaa vain tehty play backinä?”

Matti-Jussi Pollari

 

Juhannusaattona vuonna 1969 Matti-Jussi Pollari sai nimikirjoituksen Beach Boysin Carl Wilsonilta Parolan keikan jälkeen. Kuva: Matti-Jussi Pollari
Juhannusaattona vuonna 1969 Matti-Jussi Pollari sai nimikirjoituksen Beach Boysin Carl Wilsonilta Parolan keikan jälkeen. Kuva: Matti-Jussi Pollari

 

“Olin juhannusjuhlilla järjestyksenvalvojana, varusmiesporukan kapteenina. Olin aloittanut armeijan helmikuussa, ja minun kanssani määrättiin kesäkuussa 20–30 alokasta juhlille järjestyksenvalvojaporukkaan. Pystytimme myös esiintymislavoja ennen juhlia.

Se oli aika touhua. Poliisit antoivat meille luvan, että jos näemme jollakin alkoholia, saamme ottaa sen pois. Meillähän oli juhlaa sitten, kun aina kun takavarikoimme pullon, veimme sen omaan piiloon metsään. Jos joku ei antanut, veimme heidät poliisin väliaikaiseen putkaan. Silloin poliisi kaatoi juoman maahan.

Parempiin suihin juoma meni, kun antoivat meille heti. Haimme pullot myöhemmin metsäpiilosta, eli vähän vilunkiakin tehtiin. Beach Boysin keikkaa emme ehtineet katsoa, koska töitä oli aika paljon.

Aamuun saakka siinä meni. Kun palasimme kasarmille, aamupala oli odottamassa. Se oli ikimuistoinen juhannusaatto.”

Tauno Kömi

 

“Olin tuona kesänä kesätöissä Tukholmassa ja tulin juhannukseksi Suomeen mökille Hattulaan.

Sain sisareni kanssa isältä auton lainaksi, ja eikun menoksi Parolaan. Kävi kuitenkin niin, että heti tapahtuma-alueen sisääntulossa humalainen järjestysmies kaatui konepellin päälle, jolloin päätimme sittenkin palata takaisin mökille.

Jälkeen päin sain Tukholmaan kirjeen, jossa oli lehtileike (todennäköisesti Helsingin Sanomista), jossa oli otsikko “1000 humalaista riehui Parolassa”.”

Leena Nummelin

 

Lue myös: Näin yleisö muistaa Beach Boysin juhannuskeikan Parolassa tasan 50 vuotta sitten – “Ihmismäärä oli hämmentävä”

Lue myös: Analyysi: Vuonna 1969 Parolassa nähtiin Beach Boys hetkeä ennen tuhoa

“Kyllähän keikalla tuli käytyä silloisen tyttöystävän kera. Beach Boysien musiikki oli harmonisen stemmalaulujen ansiosta vaivatonta kuunneltavaa.

Keikkakokoonpanoa oli ryyditetty parilla puhaltimella, joka antoi potkua hommalle. Suosikkikappaleet soivat sen aikaisen lavatekniikan huomioiden ihan kelvollisella soundilla.

Muita muistoja ei juurikaan ole mieleeni jäänyt, kuin että Irwinin Goodmanin bändi soitti ponttonihallissa ihan kelvollista hittimusiikkia. Junkkarista en tosiaankaan muista kuulleeni, sen muistan, kun Jukka Kuoppamäki keikalle tullessaan hyppäsi kevyesti puuaidan ylitse.

Seuraavana vuonna olin itse juhannusjuhlilla soittamassa ponttonihallin lavalla hämeenlinnalaisen Eternal Bandin kanssa.”

Esa Hämäläinen