Kanta-Häme

Naisen maine on yhä herkkä kolhuille

Neitsyt. Madonna. Huora. Kolme vahvaa myyttiä naisesta ja naiseudesta. Myyttejä ja odotuksia, jotka eivät ole kadonneet vuosikymmenten aikana juuri mihinkään. Vahvat myyttiset hahmot elävät yhteiskunnan rakenteissa ja odotuksissa, jotka kohdistuvat erityisesti naisen valintoihin, elämäntapaan ja seksuaalisuuteen.

Naisen mainetta muokkaavat edelleen monet kaksinaismoralistiset säännöt, sanoo tietokirjailija Eveliina Talvitie.

Talvitie pöyhii naisen mainetta uudessa kirjassaan Hieno vai huono. Nainen jolla on maine.

Uudessa kirjassaan hän jatkaa osittain samaa teemaa, jonka hän aloitti jo edellisessä tietokirjassaan Keitäs tyttö kahvia.

Molempien kirjojen keskiössä on nainen, sukupuolten välinen tasa-arvo ja se, miten naisia kohdellaan ja arvotetaan edelleen eri tavalla kuin miestä.

Nämä ilmiöt elävät asenteissa, joita on vaikea konkretisoida ja nostaa esille.

– Kirjani eivät kerro omista kokemuksistani, mutta totta kai kirjoittaessa panee itsensä peliin. Tässä kirjassa se pitää erityisen hyvin paikkansa.

Kirjaansa varten hän on kuullut useiden naisten elämäntarinat. Kirjassa naisten kertomukset kietoutuvat arkkityyppien kuten Maria Magdaleenan tai Kleopatran tarinoihin.

Roolihahmojen takaa naiset paljastavat kokemuksiaan muun muassa rakkaudesta, avioliitosta, rahasta ja urheilun maailmasta.

– Samantyyppiset kokemukset yhdistävät naisia, mutta tasa-arvosta puhuminen hyödyttää sekä miehiä että naisia. Näistä asioista puhumalla maailmaa voidaan muuttaa tasa-arvoisemmaksi paikaksi.

Kirjallaan Talvitie tekee näkymätöntä näkyväksi ja muistuttaa, että tasa-arvo ei ole saavutettu ja pysyvä tila.

– Tasa-arvo ja naisten asema ovat prosesseja, joihin täytyy kiinnittää jatkuvasti huomiota. Tämä pätee erityisesti maissa, joissa naisiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset ovat törkeitä. Aivan samalla tavalla näistä asioista täytyy kuitenkin pitää kiinni myös Suomessa.

Talvitien kirjoittaman kirjan teemat kulkevat osittain samoja polkuja kuin ranskalaisen filosofin Simone de Beauvoirin.

De Beauvoir julisti klassikkoteoksessaan Toinen sukupuoli (1949), että naiseksi ei synnytä, vaan naiseksi tullaan, ja yhteiskunnassa naiset nähdään ja arvotetaan aina toissijaiseksi alennetun sukupuolensa kautta.

Talvitien mielestä monet kohdat Toinen sukupuoli -kirjan sisällöstä pätevät edelleen yllättävän hyvin. Hän uskoo, että mies on yhä ihminen ja nainen sukupuoli.

Naisen käyttäytymistä tulkitaan eri tavoin kuin miehen.

– Minulla on ollut lähtökohtana halu kaivautua kaksoisstandardeihin ja tutkia naisen mainetta monesta näkökulmasta. Länsimaissa nainen voi nykyään tehdä pitkälti samoja asioita kuin mies, mutta häntä arvioidaan eri kriteerein. Näin naisen mainekin saattaa muotoutua tyystin toisenlaiseksi, vaikka aineosat olisivat samat.

Maine vaikuttaa naisen elämässä monella tavalla.

Se näkyy rooliodotuksissa ja uskomuksissa siitä, mikä on naisen tila avioliitossa, äitinä, urheilijana tai menestyneenä ja varakkaana yritysjohtajana.

Naisen maine on myös iästä kiinni. Ikääntynyttä naista ei nähdä samalla tavalla karismaattisena ja kokeneena kuin ikääntynyttä miestä.

Menestynyt ja varakas nainen saattaa olla uhka, koska edelleen ajatellaan, että miehen tehtävänä on toimia perheen elättäjänä ja tienata enemmän. Maine elää myös uskomuksissa, joita toistellaan sen enempää ajattelematta.

– Meillä on vahva uskomus, etteivät naiset pystyisi tekemään yhteistyötä. Itse toivon, että tämän toistelu lopetetaan, koska se ei pidä paikkaansa, Talvitie sanoo.

Maineen kaksoisstandardi liittyy myös siihen, miten yksi ja sama asia voi olla miehen kunnia ja naisen häpeä. Klassisin esimerkki tästä lienee se, miten eri tavalla suhtaudutaan seksuaalisesti aktiiviseen mieheen ja samalla tavalla käyttäytyvään naiseen.

Vaikka Suomessakin moraalikäsitykset ovat muuttuneet, ajatukset hyvästä ja huonosta naisesta elävät syvällä kollektiivisessa muistissa.

– Seksuaalisesti aktiivista miestä kutsutaan Don Juaniksi tai playboyksi, jolloin miehen maine vain kasvaa. Pelkkä epäilys samantyyppisestä käytöksestä tekee naisesta lutkan. Loukkaavinta, mitä miehelle voi sanoa, on haukkua tätä ämmäksi, Talvitie sanoo.

Talvitien mukaan esimerkiksi keskustelu syrjivästä tai seksistisestä käyttäytymisestä tyrehtyy, kun asia nähdään vain turhana ja lapsellisena naiskortin heiluttamisena.

Näin tilanteen ei pitäisi olla, hän sanoo.

– Ilmapiirin pitäisi avautua enemmän myös feminismille. Naisten ja miesten pitäisi nostaa yhä rohkeammin feministikortteja esille, sillä se tuo esille rakenteissa elävän epätasa-arvoisen kohtelun.

– Ymmärrän kuitenkin asiaan liittyvän problematiikan. Näistä asioista puhuminen ei tee ihmisestä suosituinta suomalaista, Talvitie naurahtaa. (LM-HäSa)

Minna Akimo