Kanta-Häme Janakkala

Näistä asioista Janakkalan Hopealahti-kiistassa väännetään – "Olemme tästä totaalisesti eri mieltä"

Janakkalan kunta ja Hopealahden maanomistajat kiistelevät muun muassa kunnallistekniikan rakentamissopimuksesta, sanktiosta ja rakennuskiellon tarkoitusperistä. Neuvottelut kuitenkin jatkuvat.
Turengin Hopealahden rakennushanke on ollut yhtä tuskien taivalta. Janakkalan kunnan ja maanomistajien näkemykset ovat yhä kaukana toisistaan. Kuva: Riku Hasari
Turengin Hopealahden rakennushanke on ollut yhtä tuskien taivalta. Janakkalan kunnan ja maanomistajien näkemykset ovat yhä kaukana toisistaan. Kuva: Riku Hasari

Yhä kovemmaksi äitynyt kiista Turenki Resortsin Hopealahti-hankkeesta kiertyy erityisesti kunnallistekniikan rakentamisvastuuseen ja maanomistajien vakuusmaksuun. Kunta haluaa korottaa vakuusmaksun 40 000 eurosta 700 000 euroon.

Summa jäisi sanktiomaksuna kunnalle, mikäli maanomistajat jättäisivät sovitut kunnallistekniset työt tekemättä hankkeen rauetessa. Tällöin kunta saisi ilmaiseksi sekä tontin että alueen kunnallistekniikan rahoituksen, selittää Turenki Resortsin omistajiin kuuluva, maanomistajia edustava asianajaja Pekka Romo.

– Kunta teettäisi maanomistajien kustannuksella sinne infran, vaikka maa palaisi takaisin kunnalle hyödynnettäväksi. Olemme tästä totaalisesti eri mieltä. Se olisi ihan perusteetonta etua kunnalle, Romo sanoo.

Janakkalan kunta ja Hopealahden maanomistajat jatkoivat tiistaina neuvotteluja kompromissiratkaisun löytämiseksi. Maanomistajat tekevät oman ehdotuksensa kunnanhallitukselle lähiaikoina.

Lue myös: Hopealahti-neuvottelut jatkuvat – Turenki Resortsin Pekka Romo: Sovintoratkaisu vaatii kummankin osapuolen vastaantuloa (1.6.2020)

Siirretäänkö takarajaa?

Hotelli- ja asuintaloprojektin maanomistajat haluavat muun muassa siirtää rakentamisvelvoitteen takarajaa eteenpäin, koska hankkeen tuorein viivästyminen johtuu Janakkalan kunnan tekemästä kaavavirheestä.

– Kun kunta myöntää itsekin tehneensä virheen, jonka vuoksi hanke menee pitkäksi ajaksi jäihin, voiko se enää vedota alkuperäiseen aikatauluun? Romo perustelee.

Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen keväällä jättämässään valituksessa Turenki Resorts ja hankkeen asunto-osakeyhtiöt vaativat, että kunnan päätös alueen rakennuskiellosta kumotaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Hopealahti-suunnitelma parin vuoden takaa.

Valittajat katsovat, että asemakaavamuutoksen tarkoituksena on ollut saada alueelle rakennuskielto, jotta Hopealahti-hanke viivästyisi edelleen ja kunta saisi takaisinluovuttamisvelvollisuuden toteutuessa tontin takaisin itselleen. He pitävät menettelyä hallintolain vastaisena ja näkevät kunnan päätöksen taustalla ”poliittisen halun estää alueen rakentaminen”.

Valittajat pelkäävät, ettei kaava ole kahdeksan kuukauden rakennuskiellon päättyessä vielä lainvoimainen, jolloin rakennuskieltoa jatkettaisiin ja Hopealahti-hanke ajautuisi karille takarajan umpeutuessa.

Romon mukaan hallinto-oikeuteen valittaminen oli välttämätöntä jo siksi, että ilman sitä maanomistajilla ei olisi mahdollisuutta saada vahingonkorvauksia.

30.6.2016 tehtyyn kiinteistökauppakirjaan kirjattu rakentamisvelvoite edellyttää, että ostaja rakentaa ”omistukseensa siirtyvän määräalan asemakaavan käyttötarkoitukseen viiden (5) vuoden kuluessa” eli kesäkuun 2021 loppuun mennessä. Jollei näin tapahdu, joutuu ostaja sopimuksen mukaan luovuttamaan tontin takaisin kunnalle vastikkeetta.

Kunta torjuu maanomistajien tulkinnat

Janakkalan vt. kunnanjohtaja Jenni Jokela ilmoittaa sähköpostitse, ettei kunta kommentoi keskeneräisiä neuvotteluja vielä tässä vaiheessa.

Kunnan perusnäkemykset kiistanaiheista käyvät ilmi Janakkalan kunnanhallituksen lausunnosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Kunnanhallitus käsitteli sen maanantain kokouksessaan.

Lausunnossaan kunta torjuu valittajien tulkinnat ja epäilyt.

Kunnan mukaan ”maanomistajan osallistuminen kunnallistekniikan toteuttamiseen ja sen aiheuttamiin kustannuksiin olisi ilman kaavamuutosta jäänyt varmistamatta”, koska ”ilman toteuttamisvastuun tehokasta siirtämistä” vastuu jää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnalle. Kunta huomauttaa, ettei ole budjetoinut rahaa Hopealahden kunnallistekniikkaan.

Lue myös: Hopealahdesta ehkä vielä neuvotteluja: ”Meille annettiin kaksi vaihtoehtoa: luovuttaisimme alueen vapaaehtoisesti tai mennään oikeuteen” (26.5.2020)

Maankäyttösopimus vai ei?

Janakkalan kunta siis katsoo, että ilman kaavamuutosta alueen kunnallistekniikan rakentaminen olisi voinut jäädä sen eli veronmaksajien maksettavaksi.

Maanomistajien mukaan kunta on jo siirtänyt kunnallistekniikan ja infran toteuttamisvastuun maanomistajille maankäyttösopimuksella ilman kaavamerkintää, joten ”asemakaavan muutoshanke on perusteeton ja turha”.

 


”Minusta tässä on kyse semantiikasta.”


 

Kunta puolestaan toteaa, ettei mainittu sopimus ole MRL:n mukainen maankäyttösopimus.

– Perusteena heillä on se, että sopimus on nimetty joksikin muuksi kuin maankäyttösopimukseksi. Se on kunnan tekemä sopimus, jonka me hyväksyimme, kun kaupat tehtiin. Nyt sitten sanotaankin, ettei se ole MRL:n mukainen sopimus, Romo ihmettelee.

Pelkällä nimellä ei hänen mielestään pitäisi olla sopimusjuridista merkitystä.

– Minusta tässä on kyse semantiikasta.

Tulkintaerimielisyyksiä on siitäkin, kuinka pitkällä rakennustöiden pitäisi takarajan koittaessa olla, jotta kauppakirjan ehto täyttyisi.

”Markkina-arvo olisi ollut lähes kymmenkertainen”

Juuri kunnallistekniikan toteuttamisvelvollisuuden siirtämisen vuoksi kunta myi kiinteistön Hopealahti-yrittäjille vain 80 000 eurolla. Sen markkina-arvo olisi kunnan mukaan ollut ”lähes kymmenkertainen”.

Kunta myös muistuttaa lausunnossaan, ettei Hopealahden rakentaminen ole lähtenyt odotetusti käyntiin ja että maanomistajataho on vaatinut jo useita kertoja lisäaikaa kunnallistekniikan rakentamiselle, jonka alkuperäinen toteuttamisaika päättyi jo 30.6.2019.

”Kunnan tavoitteena ja tarkoituksena on, että kaavamuutos ja sen turvaamiseksi määrätty määräaikainen rakennuskielto varmistavat päinvastoin, että kaavamuutos voidaan toteuttaa ripeästi ja alueen toteutuminen edistyisi mahdollisimman nopeasti”, lausunnossa todetaan.

Turenki Resortsin Romon mukaan maanomistajat eivät ole olleet aikeissa luistaa kunnallistekniikan ja infran rakentamisesta.

– Minusta sellainen pelko on vain teoreettinen. Mehän emme myöskään saa myydä kiinteistöä kenellekään, esimerkiksi jollekin grynderille, ilman kunnan suostumusta, hän sanoo. HÄSA

Hopealahti-hankkeen vaiheet

2011: Kunnan ja maanomistajatahon välinen aiesopimus, jonka pohjalta laadittiin asemanseudun kaava.

2016: Kiinteistökauppa ja sopimus siitä, että ostaja rakentaa alueen kunnallistekniikan.

2019: Kunnallistekniikan rakentamisen alkuperäinen toteuttamisaika päättyi 30.6.2019 ja jatkoaika saman vuoden lopussa.

2020: Kunta havaitsi tehneensä kaavavirheen, aloitti asemakaavamuutoksen ja asetti alueen rakennuskieltoon 30.3.2020. Maanomistajat valittivat päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

2021: Maanomistajien rakentamisvelvoite umpeutuu 30.6.2021.

Päivän lehti

6.7.2020