Kanta-Häme

Näivettääkö lukioratkaisu keskustan?

Hämeenlinnan kantakaupungin lukioasioita ja koko kouluverkkoa puitiin taas. Valtuuston ja kaupunginhallituksen järjestämässä tilaisuudessa oli paikalla opiskelijoita, opettajia, kaupunginvaltuutettuja, kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäseniä, vanhempia, virkamiehiä ja jopa muutama tavallinen kaupunkilainenkin.

Taas keskusteltiin siitä, kannattaako kantakaupungin lukiot yhdistää ja siirtää Myllymäkeen, jossa Hamkin entiset tilat pian tyhjenevät.

Uutta oli se, että lyseon aktiiviset abit Riina Hiltunen ja Aino Ruotsalainen sanoivat, että eivät he vastusta suurlukiota sinänsä, vaan sen sijoittamista Myllymäkeen.

Riina Hiltusen mielestä keskusta on ehdoton juttu lukiolle.

– Siellä ovat lähellä kirjastot ja kulkuvälineet.

Kaurialan lukion abiturientti Emma Kuusela-Opas puhui keskustan ja kahden lukion puolesta. Myllymäki-ratkaisu olisi hänen mielestään jopa tuhoisa keskustalle.

– Se riskeeraisi Hämeenlinnan kaupunkielämän.

Kuusela-Opas huomautti, että Goodmanin kauppakeskus on jo siirtänyt keskustan painopistettä.

Valtuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) ihmetteli, eivätkö yläasteikäiset ole hekin nuoria, jotka yhtä lailla elävöittäisivät kaupunkikeskustaa. Häntä kuitenkin valistettiin, että yläastelaiset eivät käytä koulupäivänsä aikana keskustan liikkeitä eivätkä ravintoloita.

Myös Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihr.) katsoi, että lukio elävöittävää keskustaa.

– Keskustassa ei ole kohta ketään, ja samalla mietitään, miten pikkuputiikit pärjäisivät siellä.

Hän sanoikin, että vihreä ryhmä aikoo marraskuisessa valtuuston budjettikokouksessa esittää, että lukiot yhdistetään ja suurlukio sijoitettaisiin lyseon kiinteistöön.

Myös Kari Ilkkala (ps.) kyseli, voivotellaanko kaupungissa muutaman vuoden kuluttua lukiolaisten häätämistä ja keskustan näivettymistä.

Keskustelussa ihmeteltiin, tehdäänkö lukioratkaisua nyt viideksi, kymmeneksi vai 20–30 vuodeksi.

– Ehkä Myllymäki ei ole ikuinen ratkaisu. Ehkä kymmenen vuoden päästä tarvitaan isompi peruskorjaus, Iisakki Kiemunki sanoi.

Kirsi Ojansuun mielestä kymmenen vuoden ratkaisu olisi lyhytnäköinen.

– Muuten meillä on ikiliikkuja, ja lukioasia olisi edessä taas seuraavalla valtuustokaudella.

Kari Ilkkala oli myös sillä linjalla, että tarvitaan pidempiaikainen, 20–30 vuoden ratkaisu.

Koulutuskuntayhtymä Tavastian ja sen lukioliikelaitoksen johtaja Jouni Haajanen sanoi tilaisuuden jo päätyttyä toivovansa, että nyt puhuttaisiin 50 vuoden ratkaisusta.

– Lukiotilojen hankesuunnittelu on juuri alkamassa, ja vasta noin puoli vuotta kestävän suunnittelun jälkeen Tavastian yhtymävaltuusto voi päättää, missä opetus järjestetään vuonna 2018.

Haajanen sanoo, että mahdollisuuksien rajoissa on sekin, että Tavastia rakentaa uudisrakennuksen lukiota varten, mikäli Myllymäen tilat eivät sille sovi.

– Nykyisistä tiloista saamme irtisanomisilmoituksen. HäSa