Kanta-Häme

Näkökulma: Trump teki diilin Pohjois-Korean diktaattorin kanssa – seurauksena ydinsota saattaa ollakin lähempänä eikä kauempana

Onko ydinsodan uhka entistä lähempänä vai kauempana Donald Trumpin tehtyä diilin Pohjois-Korean diktaattorin kanssa? Vastaus on toistaiseksi uskon asia.

Trump haluaa nyt luottaa Kim Jong-unin hyvään tahtoon. Hänelle majesteetillinen tapaaminen ja televisiossa upealta näyttänyt kohtaaminen Kimin kanssa oli onnistuminen itsessään.

Trump olisi varmasti julistanut tapaamisen kaikkien aikojen parhaaksi millä tuloksella hyvänsä.

Nyt hän sai nuoren diktaattorin allekirjoituksen omansa vierelle asiakirjaan, joka oikeasti muuttaa kansainvälistä politiikkaa. Se oli historiaan menevä teko ja mahtava show. Eipä ihme, että presidentti halusi kansainvälisen median edessä ”tavallaan onnitella kaikkia”.

Pohjois-Korean ydinasepeliä vuosia seuranneiden mukaan Trumpin ja Kimin sopimus ei sisällä mitään muuta kuin uudelleen lämmitettynä samat vanhat lupaukset, jotka eristäytynyt kommunistidiktatuuri on pettänyt useiden Yhdysvaltain presidenttien aikana.

Trump oli Singaporen tapaamisesta niin vaikuttunut, että leimasi lehdistön edessä maansa ja Etelä-Korean yhteiset sotaharjoitukset ”kalliiksi sotapeleiksi” ja turhaksi Pohjois-Korean ”provosoimiseksi”. Lausunto varmasti sai sotilasasiantuntijat pyörittelemään silmiään muuallakin kuin Etelä-Koreassa.

Trumpin politiikka on arvaamatonta ja ristiriitaista. Sellaisena hän sen haluaa pitää.

Aikoinaan republikaanit moittivat Barack Obamaa typeryydestä ja heikkoudesta, kun tämä neuvotteli Kuubassa tai solmi ydinrajoitussopimuksen Iranin kanssa. Iran-sopimusta Trump on etunenässä nimittänyt surkeimmaksi koskaan ja sanonut, ettei sitä olisi pitänyt tehdä.

Nyt Trump on solminut Pohjois-Korean kanssa samantapaisen sopimuksen, joka on kuitenkin löyhemmin muotoiltu kuin Iran-sopimus.

Pohjois-Korea on paljon Irania sulkeutuneempi maa. Siellä ydinaseiden tuhoamista on huomattavasti Irania vaikeampi valvoa.

Yhdysvalloilta Kimin nostaminen tasaveroiseksi kumppaniksi maailmannäyttämöllä oli hyvin riskialtis ratkaisu.

Näyttää vääjäämättömältä, että sovitun sanamuodoista tulee tulkintaerimielisyyksiä. Silloin Pohjois-Korea voi vedota ydinaseisiinsa ja nostattaa vielä raivoaan Trumpista paljastuneella kaksinaamaisuudella.

Onhan maassa aina opetettu, ettei ole luottamista länsimaalaisiin ja japanilaisiin.

Millaisia muotoja saa puolestaan Trumpin raivo, jos Kim ei ryhdykään oitis ydinaseriisuntaan Korean niemimaalla? Sitä kiistaa on enää vaikea hoitaa Twitterissä. Siinä on vihollisten ja liittolaisten suuri ero.

Pohjois-Korean diktaattori teki takinkäännön maailmanennätyksen tasajalkaa Trumpin kanssa.

Alle vuosi sitten Yhdysvalloissa pelättiin Kimin ydiniskuja amerikkalaiseen Guamin tukikohtaan, jotka sijaitsevat kantaman päässä Pohjois-Koreasta. Syyskuussa 2017 Pohjois-Korea pullisteli tehneensä ydinkokeen. Vain puolisen vuotta sitten Kim oli Trumpille pieni rakettimies ja Trump Kimille seniili mielipuoli.

Niin muuttuu mieli. Tiistaiaamu Singaporessa oli kuin katkelma operetista Hymyn maa.

Kuten valpas lukija muistutti, vielä 11. maaliskuuta 2018 kirjoitin itsekin kolumnissani Trumpin mielialajohtajuudesta: ”Mitä hän muka puhuisi Pohjois-Korean alistajan kanssa? Satanen vetoa, ettei tapaamista tule, mutta mitä siitä. Mielialajohtaja ei välitä todellisista tuloksista.”

Käsi ylös sen merkiksi, että olin väärässä. Tapaaminen tuli.

Lainauksen viimeisestä lauseesta on tosin vielä aikaista sanoa. Ainakin Trump totesi tiistaina, että toteutus on tärkeintä ja pallo on saatava maalilinjan taakse.

Jostakin syystä Trump on riidoissa perinteisten läntisten liittolaistensa kanssa ja rankaisee näitä tullimaksuilla.

Jostakin syystä hän haluaisi Venäjän takaisin G7-kokouksien kahdeksanneksi osallistujaksi. Jostakin syystä Kiina on hänelle tärkeä ja sen tukema Pohjois-Korea luotettava, vaikka EU:ta hajottavalle brexitille Trump on hurrannut.

Ainoastaan yhdestä näkökulmasta Trumpin toiminta on johdonmukaista. Hän pyrkii pala palalta hajottamaan lännen: amerikkalaisten ja eurooppalaisten liberaalien demokratioiden vahvan ja vuosikymmeniä kestäneen yhteisön, joka rakensi nykyisen maailmanjärjestyksen ja mahdollisti yhdentyneen Euroopan nousun toisen maailmansodan raunioista.

Yhdysvalloissa mainituksi ”joksikin syyksi” on veikkailtu, että Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla olisi jotakin, millä hän kiristää Trumpia.

Voi myös olla, että Trump aidosti ajattelee kuin toimii, ja toimii, kuten ajattelee. Maailma voi parantua Pohjois-Koreassa ja olla syvissä vaikeuksissa lähes kaikilla muilla kolkilla. LM-HÄSA

Kirjoittaja on Lännen Median yhteistuotannon päätoimittaja ja pitkäaikainen maailmanpolitiikan tarkkailija.