fbpx
Kanta-Häme

Hämeenlinnan kirje: Aulangon näkötorni ei ole sentään romahtamisvaarassa, mutta korjaaminen tulee todella kalliiksi

Näkötornia tutkiessa on valjennut, että se tarvitsee ison rempan. Nyt selvitellään, miten rakenteita voi uusia ja tukea niin, että ne ovat turvallisia ja täyttävät Museoviraston vaatimukset. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa
Näkötornia tutkiessa on valjennut, että se tarvitsee ison rempan. Nyt selvitellään, miten rakenteita voi uusia ja tukea niin, että ne ovat turvallisia ja täyttävät Museoviraston vaatimukset. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa

Aulangon näkötornille on käynyt kuten niin usein remppaa kaipaaville iäkkäille rakennuksille: tarkemmissa tutkimuksissa rakennelman kunto on paljastunut arvioitua huonommaksi ja budjetti paisunut.

Tornin korjauksiin on käytetty jo noin 200 000 euroa ja ensi vuonna töihin arvioidaan palavan vielä 300 000 euroa lisää, jos riittääkään.

Remontti ei onneksi mene Hämeenlinnan pussista, vaan rahoituksen hankkii puistometsää ja sen rakennuksia hallinnoiva Metsähallitus.

Tänä vuonna eduskunnan lisätalousarviossa myönnettiin 300 000 euroa Aulangon kivirakenteiden kunnostukseen, ja se kohdistetaan nyt kokonaan näkötorniin, kertoo puistonjohtaja Tuula Peltonen. Rahoitus on osoitettu tälle vuodelle, mutta se on käytettävissä vielä ensi vuoden ajan.

Ainutlaatuisuus vaatii erikoisosaamista

Merkittävin haaste kuntotutkimuksessa, korjausten suunnittelussa ja remontissa on kohteen laatu: se on ainutlaatuinen. Se, mitä torni on “syönyt” rakenteissaan ja miten ajan hammas on syönyt tornia, on selvinnyt vain hiljalleen tornia tutkimalla.

Rakennuksen alkuperäiset piirustukset tuhoutuivat jo aikoinaan Hugo Standertskjöldin huvilan palossa vuonna 1928.

– Meillä oli olemassa 1990-luvun korjaussuunnitelmat, mutta ne olivat osin epäselviä, kertoo suunnittelija Hilja Palviainen.

Kallis ja haastava löydös oli, että näkötornin kerrosten välipohjissa on vakavia kantavuusongelmia.

– Rakenteet eivät ole turvalliset asiakaskäytön kannalta. Betoni on ajan saatossa rapautunut ja heikentynyt, eikä sen laatutaso ole alkujaankaan ollut nykyluokkaa, Palviainen avaa.

Ei torni sentään romahtamisvaarassa ole, mutta nyt selvitellään, miten rakenteita voi uusia ja tukea niin, että ne ovat turvallisia ja täyttävät Museoviraston vaatimukset.

Tarjouspyyntö on vasta lähdössä, mutta jo nyt on selvää, ettei kyseessä ole aivan yksinkertainen urakka. Palviainen toteaa, että nyt käytössä olevalla rahoituksella pyritään korjaamaan “edes tärkeimmät”, jotta näkötorni saataisiin yleisölle auki 2023.

– Rahaa Aulankoon saisi uppoamaan vaikka miten määrättömästi. Urakkaa rajaamalla pyritään pysymään nykyisissä raameissa.

Aulangon kivirakenteista on teetetty laajempaa kuntotutkimusta, joka ei Metsähallituksen mukaan ole vielä julkinen. Kun se on saatavilla, kyseessä on kuulemma tuhti tietopaketti.

– Siinä on satoja sivuja.

 

 

 

 

 

Menot