Kanta-Häme

Näkyvyyttä askel kerrallaan

Kirjailijat ovat pitkään harmitelleet sitä, että lasten- ja nuortenkirjallisuus tuntuu ikuisesti olevan se ruma serkkupuoli, joka ei pääse kirjakauppojen katalogeihin ja joka tapahtumissa piilotetaan satutelttaan.

– Olisi tärkeää miksata kaikkea entistä rohkeammin – eri-ikäisille suunnattua kirjallisuutta ja eri genrejä, suomenkielistä ja suomenruotsalaista, sanoo kirjailija Salla Simukka, joka on toistuvasti puhunut lasten- ja nuortenkirjallisuuden näkyvyyden puolesta.

– Tämä on iso ongelma. Tärkeää on päästä eteenpäin siitä, että kirjailija pyydetään lukemaan tekstiään ääneen satutelttaan. Kirjailijalle satusetänä tai -tätinä oleminen ei yleensä ole se mielekkäin rooli.

Suomen suurimmat kirjatapahtumat eli alan messut ovat käsillä. Turun kirjamessut alkavat huomenna perjantaina ja jatkuvat sunnuntaihin. Helsingin kirjamessut pidetään lokakuun viimeisenä viikonloppuna.

Molempien järjestäjät vakuuttavat, että lasten- ja nuortenkirjallisuus eli tuttavallisemmin ”lanu” näkyy ja kuuluu.

– Turussa on lukuisien lanu-kirjailijahaastattelujen ohella myös monia keskustelutilaisuuksia, joissa pureudutaan kirjallisuudenalan ilmiöihin ja ajankohtaisiin kysymyksiin, kertoo ohjelmapäällikkö Jenni Haukio.

– Olemme parantaneet lasten- ja nuortenkirjallisuuden näkyvyyttä koko ajan. Nuorten ohjelma tehdään nyt viidettä vuotta yhteistyössä Kallion ilmaisutaidon lukion kanssa. He valitsevat kirjat, joita käsitellään, jatkaa Helsingin Messukeskuksen tiedottaja Teija Armanto.

Hän huomauttaa, ettei Helsingin-messuilla ole ”takanurkkia”.

Helsingissä on nuorten Kirjakallion lisäksi kaksi ohjelmapistettä lapsille: Tarina-lava alle kouluikäisille ja Magia-lava niille, jotka osaavat jo lukea. Magia on uutuus, joka kehitettiin täyttämään tarjonnan tyhjä kolo satuikäisten ja nuorten aikuisten välissä.

– Väliin on jäänyt Harry Potter -sukupolvi, joka osaa lukea itse, sanoo ohjelmajohtaja Jan Erola.

– Päälavoilla esiintyy myös Sinikka ja Tiina Nopolan kaltaisia kirjailijoita, jotka puhuvat lastenkirjallisuudesta aikuisille.

Mikään ei pakota messuyleisöä seuraamaan ikäryhmäajattelua.

– Minusta kaikki kirjallisuus kuuluu kaikille. Vaikka kohderyhmäajattelu varmasti auttaa monia löytämään mieluista luettavaa, voi esimerkiksi lasten- ja nuortenkirjallisuudesta yhtä hyvin nauttia myös aikuinen, Jenni Haukio huomauttaa.

Turussa lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyvä ohjelma järjestetään samoilla lavoilla kuin kaikki muukin.

– Monet lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat kirjoittavansa lukijoille ikään katsomatta. Siksi lanu-kirjallisuutta ei ole tarvetta lokeroida, Haukio sanoo.

Molemmilla messuilla on satoja ohjelmanumeroita. Nimenomaan lapsille ja nuorille suunnattuja on useita kymmeniä.

– Helsingin kirjamessujen yleisön keski-ikä on vuosien mittaan laskenut. Esimerkiksi Kirjakallio on ollut huikea suksee, Erola kertoo.

Tänä vuonna Äidinkielen opettajain liitto ja Suomen tietokirjailijat tarjoavat liput 8 000 koululaiselle Helsingin kirjamessuille. Määrää on lisätty kahdellatuhannella.

Turussa perjantai on perinteinen koululaispäivä, jolloin tapahtumaan osallistuu runsaasti erityisesti Turun seudun koululaisia.

Erolan mukaan Helsingin-messuille halutaan houkutella lapsiperheitä. Hän on kolmen lapsen isänä kiinnostunut tarjonnasta sekä työ- että perhenäkökulmasta.

– Olemme muun muassa pidentäneet messujen aukioloa torstaina, jotta lapsiperheiden vanhemmat ehtivät käydä itsekseen messuilla. Lauantai on joka tapauksessa päivä, jolloin kaikki tulevat.

Erola on Englannissa asuessaan nähnyt, miten lapset siellä ”otetaan haltuun”. Samoja keinoja voitaisiin ehkä käyttää täälläkin.

– Siellä kirjallisuus on voimakkaasti opetuksen ytimessä. Kirjallisuutta opetetaan hämmentävän syvällisesti paljon varhemmin kuin Suomessa, jopa liian varhain, Erola kertoo.

Englannissa lapset näyttelevät itse Shakespearen näytelmiä. Erola kaipaa Suomeen esimerkiksi kansalliseeposten lastenversioita.

Kirjamessut ovat koko vuoden projekti, joka aloitetaan parillakymmenellä kustantamokierroksella, joissa haarukoidaan vuoden antia etukäteen.

– Siinä vaiheessa saatetaan kuulla etukäteen suuria salaisuuksia. Tai sitten ohjelmaan jätetään niitä varten aukkoja. Varsinainen ohjelmarunko syntyy yhdessä ideoimalla.

Salla Simukan korvaan messusuunnitelmat kuulostavat lupaavilta.

– Uskon, kun näen, miten isojen lavojen keskustelut on oikeasti rakennettu. Tehtävää on vielä paljon, hän sanoo.

Turun-mallin hän näkee tuota pikaa, sillä hän esiintyy messuilla heti perjantaina puhumassa tuoreesta lastenromaanistaan Sisarlasta ja suomalaisesta kirjallisuusviennistä. HäSa