Kanta-Häme

Nallet pesivät Aartelassa

Ei voi olla totta! Kesken asiallisen keskustelun silmä osuu ikkunalla patsasteleviin kuuteen nalleen, joilla on kova köydenvetokisa menossa. Ruskeat puuveistokset kilpailevat niin tosissaan, että katsoja odottaa näkevänsä puisella otsalla hikikarpaloita.

Toisella ikkunanlaudalla soittaa hilpeä karhuorkesteri ja kolmannella mesikämmenet kallistelevat antaumuksella kolpakkoa.

Enää ei ole epäilystäkään siitä, miksi tämä neuvotteluhuone on saanut nimekseen Nalle.

Koulutuskuntayhtymä Tavastian hallintorakennus ei ole mikään tavallinen talo, mutta sen persoonallisuutta vain lisäävät puiset karhut, jotka tekevät paperinpyörityksestäkin vitsikästä.

Ei ole ihme, että Aleksander Gratshevin lahjoitus on pysynyt hienossa kunnossa jo yli neljännesvuosisadan.

– Veistokset riemastuttavat työpäivää, sillä Aartelan karhut ovat hyväntahtoisia, ilmeeltään iloisia veitikoita, joiden edessä työkiireetkin vähenevät, Tavastian viestintäpäällikkö Outi Ruohela filosofoi.

Aleksander Gratshev päätteli aikojen alussa aivan oikein, että Hämeenlinnan ammattioppilaitoksessa hänen lähes sataa puuveistostaan osataan arvostaa. Koulun ohi ajanut taiteilija tuumi, että tässä koulussa osataan antaa arvoa kädentaidoille.

Koulutus on muuttunut, ja koulut ovat muuttuneet, mutta yhä edelleen noita iloisia nalleja arvostetaan. Ne ovat ansainneet kaiken liikenevän arvostuksen, sillä siksi hienosti ne on veistetty.

Vuonna 1991 sai Hämeenlinnan ammattioppilaitos, nykyinen Koulutuskeskus Tavastia, Gratshevin pienoisveistoskokoelman.

Kokoelmassa oli 94 humoristista veistosta, joista suurin osa oli juuri karhuja.

Aivan 1990-luvun alussa Hämeen Sanomissa julkaistussa haastattelussa Gratshev kertoi tehneensä ensimmäisen veistoksen 18-vuotiaana rintamalla Äänisen rannalla. Sen jälkeen veistoksia syntyi lähes 150.

Määrä on melkoinen, kun yhden veistoksen syntymiseen saattoi kulua aikaa jopa kolme kuukautta. Rahallista hyötyä veistäjä ei työstään halunnut, sillä veistämiseen mennyttä aikaa ei olisi voitu korvata millään.

– Haluan esitellä nuorille sellaisia työskentelytapoja, jotka uhkaavat unohtua, Gratshev sanoo.

Aleksander Gratshev oli syntynyt vuonna 1925 Muolaassa ja muuttanut Hämeenlinnaan Harvialaan vuonna 1953 vaimonsa Olgan kanssa. Hän elätti itsensä tulkkina.

Nalleveistoksille olisi löytynyt ottajat myös Muolaan pitäjäseurasta ja Lounais-Hämeen museosta. Kansantaiteilija halusi veistokset kuitenkin paikkaan, jossa ne voivat olla esillä.

Suurin osa nalleveistoksista on esillä entisessä musiikkiopistossa eli Aartelan talossa, joka toimii kuntayhtymän hallintorakennuksena.

Kokoelmaan kuuluvat ihmishahmot taas ovat esillä Tavastian A-rakennuksen vitriineissä ja opetuksen johdon työhuoneissakin.

– Lahjoituskokoelma on yhtä mieleinen meille tavastialaisille vielä tänään niin kuin silloin 20 vuotta sitten ammattioppilaitoksen väelle, Ruohela myöntää. HÄSA

 

Päivän lehti

4.6.2020