Kanta-Häme

Närästääkö koko ajan?

Useimmat suomalaiset tietävät, miltä närästys tuntuu: rintalastan alla korventaa ikävästi.

Moni myös tunnistaa mainosten närästyslääkkeiden liikahappoisuusmääritelmän: vatsa tuottaa happamia röyhtäyksiä ja olo on turpea.

Joillekin on tuttua myös se, kun runsaan aterian jälkeen ruoka tuntuu tuppaavan ruokatorvea pitkin takaisin ylös.

KAIKKI KOLME – polte rintalastan alla, happoröyhtäykset ja vatsalaukun sisällön takaisinvirtaus – ovat refluksitaudin pääoireita.

– Vähintään pari kertaa viikossa vaivaava hankala närästys täyttää jo refluksitaudin määritelmän, sanoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri ja ylilääkäri Markku Voutilainen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Refluksitaudissa huonosti toimiva ruokatorven alasulkija päästää vatsan hapot nousemaan ruokatorveen, mistä johtuvat polttavat tuntemukset rinnassa. Samalla läppä laskee kaasuja tai peräti nestemäistä tai kiinteää vatsalaukun sisältöä takaisin suuhun asti.

– Kyse ei siis ole siitä, että jollakulla olisi liikaa vatsahappoja, vaan siitä, että ne ovat väärässä paikassa, Voutilainen korjaa mainosten luomaa liikahappoisuusmielikuvaa.

REFLUKSITAUTIA SAIRASTAA 10–20 prosenttia länsimaisista ihmisistä. Refluksi on kiusallinen, muttei vaarallinen vaiva. Vaaraton se on silloin, kun se saadaan pysymään aisoissa.

– Elämänlaatua refluksi heikentää huomattavasti. Ruokatorveen nouseva happo voi vaurioittaa ruokatorvea, joten käänteisvirtaus on syytä estää, Voutilainen sanoo.

Voutilaisen mukaan lievien refluksioireiden hoito on ensi vaiheessa lääkkeetöntä eli potilas tekee muutoksia elämäntavoissaan.

– Varsinaisen refluksitaudin hoidossa tarvitaan lääkkeitä kuureina ja jatkuvana. Osa potilaista tarvitsee leikkaushoidon, Voutilainen kertoo.

VAIKKA REFLUKSI on krooninen sairaus, ihminen voi itse hyvin paljon vaikuttaa omaan oloonsa. Ylipaino ja huonot elintavat nimittäin altistavat refluksille.

– Elämäntapamuutos on avainsana. Painonpudotus ja liikunta helpottavat refluksipotilaiden oloa. Lisäksi kahvin, suklaan, alkoholin, tupakan, sitrushedelmien, mausteisten ja rasvaisten ruokien välttäminen auttaa.

Hän kannustaa suurten aterioiden välttämiseen ja iltasyömisen vähentämiseen.

– Kannattaa syödä vähän kerrallaan ja useasti.

Markku Voutilainen ei päästä suomalaisia pälkähästä sanomalla, että refluksitauti olisi perinnöllinen vika. Perinnöllisyyden merkitys refluksin ilmenemisessä on hyvin pieni.

REFLUKSI EI yllättäen ole vain aikuisten tauti. Ruokatorven alasulkija voi falskata jo imeväisikäisellä.

Refluksipotilaalle ei myöskään ole yleismääritelmää. Kaikki ylipainoiset ja tupakoitsijat eivät sairasta refluksitautia, eivätkä laihat ja tupakoimattomat välttämättä välty refluksilta. Refluksi vaivaa myös tasa-arvoisesti sekä miehiä että naisia.

Refluksivaivojen yleisyydestä kertoo hyvin se, että happosalpaajat ovat länsimaissa kolesterolilääkkeiden jälkeen käytetyimmät lääkevalmisteet.

Annamari Nurminen

Päivän lehti

9.4.2020