Kanta-Häme

Neljä euroa lisää ostovoimaa 1500 euron palkalla

Vuonna 2017 palkansaajien ostovoima kohoaa kautta linjan. Hallituksen torstaina julkaiseman ensi vuoden budjettiesityksen perusteella ostovoiman lisääntymisestä hyötyvät kuitenkin suhteellisesti enemmän hyvätuloiset suomalaiset.

Veronmaksajain Keskusliiton tuoreen laskelman mukaan 2 200 euron kuukausipalkalla nettopalkan ostovoima nousee 0,4 prosenttia (7 euroa kuukaudessa), kun 8 800 euron tasolla luku on jo 0,9 prosenttia (+43 eur/kk). Vielä syyskuun alun arviossa pienempituloisenkin ostovoiman arvioitiin kohoavan 0,6 prosentilla.

– Inflaatioennuste hieman muutti tilannetta. Nyt valtionvarainministeriön uuden ennusteen mukaan hinnat nousisivat 1,1 prosenttia, mikä käytännössä vaikutti eniten, kertoo pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

Plussalla tosin ollaan vielä palkkojen alapäässäkin: 1 500 euron bruttopalkalla ostovoima kohoaa neljä euroa kuussa.

Tilanne on kuitenkin ikävä siinä mielessä, että kulutusalttius kasvaa, mitä pienemmät tulot ovat. Hyvätuloisilla ostovoiman kasvu menee todennäköisemmin säästöön.

– Ero on nyt ihan huomattava. Hallitusohjelmassa oli kuitenkin kirjattu, että pieni- ja keskituloisia painotettaisiin enemmän, toteaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas.

– Vaikutukset yksityiseen kulutukseen eivät ehkä ole aivan suurimmat mahdolliset, hän jatkaa.

3 300 euroa kuussa ansaitsevan keskituloisen suomalaisen ostovoima kasvaa ensi vuonna 13 euroa kuussa. Vaikeista vuosista huolimatta ostovoima on kasvanut suuren osan 2000-lukua.

– Paljon on ollut puhetta, että yksityinen kulutus on pitänyt kansantaloutta pystyssä. Jos työpaikka on säilynyt, ei ole näyttänyt kovin huonolta. Ja vaikka palkankorotukset ovat olleet maltilliset, hinnatkaan eivät juuri ole nousseet. Ensi vuonna sitten veronkevennykset näkyvät palkansaajien kukkarossa laajemmin kuin aiempina vuosina, Kirkko-Jaakkola toteaa.

Suomi syö edelleen merkittävästi enemmän kuin tienaa. Valtiovarainministeriön eilisen talousennusteen mukaan bruttokansantuotteen kasvu hidastuu ensi vuonna, ja työttömyys laskee vain marginaalisesti.

Julkistalouden alijäämän ennustetaan jopa kasvavan kuluvaan vuoteen verrattuna.

Seija Ilmakunnas varoittaa hallituksen joutuvan vaikean paikan eteen ensi kevään puolivälitarkistuksessa.

– Hankala tilanne on syntymässä. Varmaankin paine erilaisia työmarkkinareformeja kohtaan kasvaa, riippuen siitä missä määrin tilanteen tulkitaan johtuvan veronalennuksista ja missä määrin huonosti toimivista työmarkkinoista.

Syyskuun aikana käytävät hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työllisyysneuvottelut tähtäävät vain 10 000 uuteen työpaikkaan, joten niistä ei ole luvassa suurtakaan vetoapua.

Ilmakunnas arvioi, että keväällä hallitus saattaa joutua turvautumaan koko toimenpidearsenaaliinsa.

– Kun veroaste näyttää nyt selvästi laskevan, hallitus joutuu miettimään sitäkin, pitäisikö myös veronkiristyksiä käyttää tasapainottamisessa.

Toisaalta hän kehottaa kärsivällisyyteen, sillä nyt solmitun kilpailukykysopimuksen positiiviset vaikutukset eivät kokonaisuudessaan näy vielä lähiaikoina. LM–HÄSA

Menot