Kanta-Häme

Neljä kuukautta takarajaan

Hyvä juttu, kunhan vain saataisiin touhu piirun verran lähemmäs käytäntöä.

Tätä mieltä on kuljettajien ammattipätevyyden ylläpitoon tarvittavasta jatkokoulutuksesta kuljetusyrittäjä Kari Vuorenpää.

Laki edellyttää, että tavaraliikenteen kuljettajilla on oltava ammattipätevyys 10.9. lähtien. Viiden vuoden siirtymäaika tulee tuolloin täyteen.

Kuljetusliike Vuorenpää oy:n kaikki kahdeksan kuljettajaa, mukaan lukien yrittäjät, ovat suorittaneet vaadittavan viiden päivän jatkokoulutusjakson hyvissä ajoin. Jatkossa koulutuksia on tarkoitus suorittaa samaan tapaan suunnitelmallisesti, jotta koulutuspäivät jakaantuisivat viiden vuoden matkalle tasaisesti.

Työntekijöiden koulutus menee työnantajan pussista. Pakollinen on ainoastaan ennakoivan ajon koulutus, muuten kuljettajat saavat vapaasti valita mieleisensä kurssit.

– Sehän siinä on, että saa käydä vaikka neljä samaa kurssia, kunhan tunnit vain tulee suoritettua.

Pakollista ennakoivan ajon koulutusta Vuorenpää pitää hyvänä, joskin kehitettävääkin löytyy. Miinus tulee siitä, että kurssi toteutetaan teoriatuntina.

– Kyllä siihen tarvitsisi panostaa vähän enemmän, kurssista kuitenkin maksetaan. Olisi ihan eri asia päästä vaikka jonnekin lentokentälle liukkaalla pyörimään kuin istua teoriaa kuuntelemassa, Vuorenpää sanoo.

Koulutuksen puute on kuin kortitta ajaisi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin erityisasiantuntija Sampsa Lindberg on tyytyväinen.

Hänen mukaansa tilastot osoittavat uudistuksen johtavan haluttuun suuntaan.

– Oleellista on, että uusien ammattikuljettajien määrä näyttää vakiintuneen noin 4 000 kappaleeseen vuodessa. Näistä noin 850 on uusia linja-autonkuljettajia. Kun hallituksen esitystä aikoinaan tehtiin, laskettiin, että ala tarvitsisi vuosittain noin 3 500 uutta kuljettajaa, joista noin 700 olisi linja-autonkuljettajia. Siinä mielessä näyttää hyvältä, Lindberg sanoo.

Vaikka Trafissa ollaan tyytyväisiä koulutuslukuihin, on Lindbergin mukaan realismia, etteivät kelpoisuusasiat ole kaikilla kunnossa syyskuun määräajan umpeuduttua. Jos jatkokoulutusta ei ole käynyt ja ammattipätevyyttä hakenut määräaikaan mennessä, syyllistyy kuljettaja ajokortitta ajoon ja sanktio on sen mukainen.

Kuljettajien jatkokoulutuksia koskevan kritiikin Lindberg myöntää olevan aiheellinen. Tosin hän muistuttaa, ettei käytännön harjoituksia ole nytkään rajattu pois. Kustannussyistä sekä kouluttajat että yritykset näyttävät suosivan teoriapainotteista koulutusta.

– Kun ensimmäinen kierros on nyt saatu hoidettua, on jatkokoulutuksen kehittäminen se, mihin seuraavaksi kiinnitetään huomiota.

Tahti kiristynyt syksystä lähtien

Hämeenlinnan seudulla ammattipätevyyskoulutusten järjestäjiä on useita.

CAP-koulutus oy:n järjestämistä koulutuksista valtaosa, noin 70–80 prosenttia järjestetään suoraan yrityksille, loput kaikille avoimina koulutuksina. Koulutuspäällikkö Timo Rantasen mukaan jälkimmäisten määrää on takarajan lähestyessä hiljalleen lisätty. Koulutustahti on myös selvästi kiristynyt viime syksystä lähtien.

Suomessa on henkilö- ja tavaraliikenteen puolella reilu 100 000 kuljettajaa, joita lain edellyttämä ammattipätevyys koskee. Maaliskuun loppupuolella ammattipätevyysmerkintöjä oli kertynyt rekisteriin 426 557 kappaletta. Kun kaikki ovat suorittaneet vaadittavat viisi jatkokoulutuspäivää, pitäisi rekisterissä olla vähintään 500 000 merkintää.

– Aikaa on vähän ja kuljetusyrityksissä kesälomat painavat päälle. Jonkun arvion mukaan meillä on yhä noin 10 000 kuljettajaa, jotka eivät ole koulutuksia edes aloittaneet, Rantanen sanoo.

Rantanen kiittelee, että suurin osa kuljetusyrityksistä on hoitanut koulutukset suunnitelmallisesti.

– Koulutus on investointi yritykselle, josta tulee olla sille hyötyä mahdollisimman paljon. (HäSa)

Päivän lehti

7.4.2020