Kanta-Häme

Neljännen polven demari pysyy vauhdissa

Kännykkä soi ja Ulla Pullola kuuluu värväävän itselleen tuuraajaa kokoukseen, koska on toinen päällekkäinen tilaisuus.

Hän kuuluu ihmisiin, joiden tahti ei ole hidastunut eläkkeellä.

– Ei pidä jäädä sohvalle makoilemaan, hän toteaa, mutta tunnustaa, että sohvalla loikoilukin on mukavaa.

Silloin hän seuraa pyöräilykilpailuja. Ranskan ympäriajot sun muut on pakko nähdä.

Ulla Pullola istui sosialidemokraattien edustajana Hämeenlinnan valtuustossa neljä kautta. Edelleen hän on Työsykkeen hallituksen puheenjohtaja.

Hän harmittelee, että monet kaupunkikonserniin kuuluvat yhtiöt tuntuvat syntyneen huonojen tähtien alla.

Työsyke koki monia vaiheita ennen kuin lopulta todettiin, ettei sen kannata lähteä kisaamaan avoimilla markkinoilla.

– Nyt siellä on kuitenkin hyvä kehittämisen meininki.

54 äänestystä

Valtuustosta Ulla Pullola jäi pois jo reilut viisi vuotta sitten.

– Tuntui, että neljä kautta riittää ja että nuoremmille pitää antaa mahdollisuus. On kiva lukea lehdestä nykypäättäjien toiminnasta.

Voi kuvitella, etteivät nykyisetkään päätökset jää vaille kommenttia Ulla ja Antero Pullolan aamukahvipöydässä.

Päätöksenteko on silti hillittyä, kun vertaa aikoihin, jolloin Leo Kohtala ryhmineen veti valtuustossa omaa linjaansa.

– Kerran joulun alla äänestimme budjetista 54 kertaa. Meinasi minultakin jäädä imelletty perunalaatikko tekemättä.

Paha virhe

Perusterveydenhuollon luottamustoimissa mukana ollut Ulla Pullola sanoo, että oli paha virhe jättää oppositio sivuun sote-uudistuksen valmistelusta.

Pitkään hän harmittelee, että uudistajilta näyttää jälleen unohtuneen perusasia eli sana terveys.

– Jollain konstilla painopiste pitäisi saada terveyden ylläpitoon, ennaltaehkäisevään työhön. Se olisi kaikkien kannalta edullisinta.

Se Ulla Pullolaa harmittaa, että iäkkäitä ihmisiä kohdellaan pelkästään ongelmana ja yhtenä massana.

– Miten Suomen kulttuuri ja matkailu menestyisivät, jos aktiivisia eläkeläisiä ei olisi? Ja miten kävisi lastenlasten?

Tiivis yhteisö

Pullolat ovat asuneet 30 vuotta samassa talossa Kuralassa – tosin virallisesti Kuralantien eteläpuoli on Myllyoja. Kaikki naapurit ovat tuttuja – ja saman ikäisiä.

– Me tunnemme niin hyvin, että jos jossain ei näy liikettä vähään aikaan, käymme tarkistamassa, mikä on. Tämä on kiva ja rauhallinen asuinalue. Lähellä ovat Jukolan palvelut, keskussairaala ja hautausmaa, Ulla Pullola nauraa.

Hän kertoo aikoinaan kyselleensä, miksei Jukolan terveysasemaa voi tehdä keskussairaalan yhteyteen.

– Silloin minulle sanottiin, etteivät ihmiset pääse sitä mäkeä ylös.

Nyt samasta asiasta keskustellaan taas.

Kokemus puuttuu

Neljännen polven demari Ulla Pullola on tietenkin miettinyt, mikä on mennyt mönkään, kun puolueen kannatus on niin alhaalla.

– Viime vuosiin on osunut mm. paperitehtaiden alasajo. Onko meidän johtomme ollut ylimielinen? Esimerkiksi Valkeakosken tehtaanväen kutsuun ei edes vastattu.

Ulla Pullola pohtii, että Jutta Urpilaisella on varmasti ollut vaikeata vetää sekä ministerin että puheenjohtajan pestiä.

– Mutta missä ovat olleet varapuheenjohtajat? On hyvä, että meillä on johdossa nuoria. Olisiko silti pitänyt jättää sinne vähän kokemustakin? hän kysyy.

Pienet yritykset tärkeitä

Hän kaipaa yhteen hiileen puhaltamista. Hän myös pohtii, että demarien kannattaisi nyt pohtia, kuinka pieniä yrityksiä voisi tukea.

– Sellaisia, jotka työllistävät yhden tai pari ihmistä. Niitä on Suomi täynnä. Niistä nousu lähtee.

Tosin hän myös hämmästelee sitä, mihin suomalainen teollisuustuotanto on kadonnut.

– Mäntysuopakin tehdään Tanskassa.

Syntymäpäiväänsä Ulla Pullola ei erityisesti juhli, mutta lupaa tarjota kahvia ja nisupullaa, jos joku paikalle sattuu. (HäSa)