Kanta-Häme

Nestlé uudisti jäätelötehtaan huippuyksiköksi

Janakkala

Turengin jäätelötehtaan johtajan Arto Seppä-Lassilan, 63, mielestä Nestlén omistus teki erittäin hyvää jäätelötehtaalle. Hänen mukaansa oli niin ikään hyvä asia, että tehtaalla oli kaksi ulkomaalaista johtajaa.

– Nestlé investoi paljon, kaikkiaan noin 25–30 miljoonaa euroa, tehtaaseen. Meillä vietiin läpi myös toimintatapojen muutos.

Nestlé osti Valion jäätelöliiketoiminnan ja Turengin jäätelötehtaan vuonna 2004. Osuustoimintataustainen liiketoiminta siirtyi kansainväliselle elintarvikejätille. Seppä-Lassila kertoo, että kauppa oli kova juttu koko henkilöstölle.

– Oli varmasti myös järkytys, että tehtaaseen tuli ulkomaalainen johtaja, joka ei puhunut suomea.

Seppä-Lassilan mukaan tieto siitä, että Turengin tehdas on yksi Nestlén heikoimmista, vaikutti tuotannon tehostamiseen. Ymmärrettiin, että toimintaa on tehostettava.

– Tehtaalta valikoitui henkilöitä, jotka lähtivät mukaan Nestlén vetämään muutokseen. Mielialat kääntyivät aika pian, kun tuli investointeja ja menestystä.

Seppä-Lassila nimeää itsensä yhdeksi henkilöksi, joka lähti mukaan Nestlén kehitystyöhön. Se merkitsi myös sitä, että hänen piti lähteä koulutukseen ja valmennukseen, jota kansainvälinen suuryritys tarjoaa paljon.

– Meillä oli kymmenen vuoden jakso, että oli puhuttava työpaikalla englantia. Kielen oppiminen oli minulle kovaa aluksi.

– Minun oli opeteltava ruotsin kieli jo edellisessä työpaikassani.

Nestléllä on omat mittarit, joilla se vertailee noin 500 eri puolilla maailma sijaitsevaa tehdastaan. Turengin tehdas on huimasti korjannut sijoitustaan.

– Olimme 50:n huonoimman tehtaan joukossa. Nyt olemme parhaassa päässä, 50:n joukossa.

Seppä-Lassila kertoo, että Nestlé toi tehtaaseen kokonaan uuden tuotantoajattelun. Hävikki ja laatuvirheet on painettu minimiin. Työskentelyn kehityksestä kertovat myös tapaturmatilastot. Työtapaturmien määrä on romahtanut.

– Ennen Nestlén aikaakin olimme keskimääräistä parempia elintarviketeollisuudessa, vaikka työtapaturmia oli 13 vuodessa. Nyt tapaturmia on yksi kahdessa vuodessa, ja nekin ovat todella pieniä.

– Meillä on tällä hetkellä lähes 750 tapaturmatonta päivää takana. Pisin tapaturmaton jaksomme on 773 päivää.

Seppä-Lassilan mielestä yksi tehtaan avainasioista on, että henkilöstöllä on hyvä henki ja yrityksen suhde pääluottamusmieheen on hyvä.

– Olemme olleet puolin ja toisin avoimia. Asioista on pystytty neuvottelemaan. Meillä on paljon paikallisia sopimuksia.

– Ei ole itsestään selvä, että ammattiyhdistysliikkeen kanssa menee hyvin.

Seppä-Lassila näkee, että ulkomaalaiset johtajat antoivat Turengin jäätelötehtaan uudistumiselle lisäpotkua. Toisaalta oli hyvä, että johtoon valittiin suomea puhuva johtaja, kun uudistukset oli laitettu alulle.

– Markkinointi on noussut työssä tärkeään rooliin. Suomen jäätelömarkkinoilla on kilpailua paljon enemmän kuin aikaisemmin. Jos ei ole kustannustehokas, ei pärjää.

Nestlé ja brittiläinen jäätelönvalmistaja R & R yhdistivät lokakuun alusta Euroopan jäätelöliiketoimintansa Froneri-yritykseen. Seppä-Lassila uskoo, että Nestlén kehitystyö antoi Turengin tehtaalle hyvän pohjan osaksi Froneria.

– Jäätelötehtaan ympärille rakennetaan nyt tavanomainen yritysrakenne. Fronerin pääkonttorissa Lontoossa on vain 17 työntekijää.

– Fronerin rakenne antaa useille Turengin työntekijöille mahdollisuuden etenemiseen. Esimerkiksi Turengin controller on nimetty talousjohtajaksi ja logistiikkavastaava uudeksi tehtaanjohtajaksi.

Suomen jäätelöteollisuutta kiusannut makeis- ja virvoitusjuomavero poistuu vuoden vaihteessa. Eduskunta piti hallituksen esittämää uuttakin veroa EU:n kilpailusäännösten vastaisena.

– Vero pudotti tehtaan volyymia viidenneksen. Odotamme, että saamme jonkin verran myyntiä takaisin.

Jäätelö on ollut brändituote Suomessa. Seppä-Lassila pelkää kuitenkin kaupan omien merkkien horjuttavan brändien merkitystä.

– Jäätelömme on hyvää. Kasvirasvapohjaiset jäätelöt eivät ole Suomessa menestyneet. Emme häviä kilpailua.