Kanta-Häme

Neurologialle ei enää jonoteta

Etälääketiede kuulostaa monimutkaiselta ja kalliilta, mutta halvimmillaan se maksaa ainoastaan yhden puhelimen verran.

Pitkät potilasjonot alkoivat häiritä Hanna Kuusistoa jo nuorena lääkärinä. Hän tiesi jonojen johtuvan perinteisestä lähetteiden käsittelystä, jossa lääkäri laittoi potilaat jonoon luettuaan näiden lähetteet.

Käytäntö oli paitsi hidas ja siihen sisältyi paljon turhaa työtä, sillä kolmasosa lähetteistä oli lääketieteellisesti arvioituna tarpeettomia. Kun vastaanotolle alettiin kutsua vain ne, joille käynti oli tarpeen ja muille soitettiin, lyheni jono nopeasti.

– Pitkät jonot olivat aiemmin yleinen tyytymättömyyden aihe, kun taas etähoitoon ovat sekä potilaat että lääkärit olleet tyytyväisiä, Kuusisto sanoo.

Hanna Kuusisto huomasi pian, että ihmiset eivät edes halunneet vastaanotolle, vaan heille riitti puhelimitse annettu tieto.

– Tuosta on aikaa nyt viisitoista vuotta. Kun tulin Tampereen yliopistollisesta sairaalasta töihin Kanta-Hämeen keskussairaalaan, halusin kokeilla samaa mallia täällä. Neurologialle ei ole jonotettu vuoden 2010 jälkeen Hämeenlinnassa, ylilääkäri, dosentti Hanna Kuusisto sanoo.

Jonotusaika neurologiselle on tänään vain kuukausi.

Hanna Kuusisto toivoo, että hänen kehittelemänsä malli leviäisi Kanta-Hämeen keskussairaalasta mahdollisimman laajalle nyt, kun siitä on tarjolla myös tutkittua tietoa. Yhtä lailla mallista voisi olla Kuusiston mielestä hyötyä myös muilla erikoisaloilla, esimerkiksi psykiatriassa.

Parin viikon kuluttua Kuusisto väittelee Itä-Suomen yliopistossa neurologisen lähetepotilaan etähoitomallista.

– Toinen tohtorin titteli ei ole ollut tavoitteeni, vaan tavoitteeni on saada etäneurologian malli leviämään myös muille erikoisaloille. Mieltäni lämmittää erityisesti mallille annettu Lääkäriliiton laatupalkinto, Hanna Kuusisto huomauttaa.

Etälääketieteen yleistymiselle ei voi olla taloudellisia esteitä, sillä yhden 60 minuutin vastaanottoajan aikana ehditään hoitaa neljä potilasta puhelimitse. Neurologian klinikalle tulee joka päivä kymmenkunta lähetettä, joista suurin osa koskee erilaisia neurologisia oireita.

Lääkäri näkee osasta lähetteitä suoraan, ettei kyse ole neurologisesta vaivasta.

– Näitä potilaita ei ole syytä kutsua vastaanotolle, mutta lähetteen käännyttäminen olisi tylyä. He saavat tietoa vaivastaan puhelimitse. Ne joilla epäillään erikoissairaanhoitoa vaativaa neurologista sairautta, kutsutaan vastaanotolle, Kuusisto kertoo.

Tutkimus kiehtoo Hanna Kuusistoa, sillä hän haluaa muuttaa asioita. Seuraavaksi hän aikoo paneutua vuodelta 1972 peräisin olevaan lähetelomakkeeseen.

– Se on siirretty vain niine hyvineen suoraan sähköiseen potilaskertomukseen, vaikka se on aivan vanhentunut, Kuusisto puuskahtaa.