Kanta-Häme

Nieminen pitää pintansa

Viime toukokuinen journalistien lakonuhka saattaa toistua ensi syksynä.

Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen sanoo, että journalistit eivät ole koskaan jättäneet lakkovaroituksia kevein perustein, vaan pyrkineet aina neuvottelutulokseen.

– Niin teemme nytkin. Viime kerrasta jäätiin pahasti vereslihalle, mutta keskusteluyhteys vastapuoleen eli Viestinnän Keskusliittoon on säilynyt.

Vajaa vuosi sitten journalistien lakonuhka koski suurimpia sanomalehtiä.

Journalisteilla on Niemisen mukaan tiukka kanta työnantajapuolen vaatimaan työajan pidentämiseen, johon hän ennakoi palattavan myös loppukesän neuvotteluissa.

– Meiltä yritettiin leikata yhden viikon loma, ja siihen me emme edelleenkään suostu. Se on jäsenistölle iso kynnyskysymys. Siitä ei kerta kaikkiaan tingitä.

Niemisen mielestä journalistit ovat jo riittävästi maksaneet mediatalojen taloudellisesta tilanteesta.

– Työmäärä on lisääntynyt ja reaaliansiot laskeneet.

Kymmeniä yt-neuvotteluja

– Viime vuonna mediataloissa oli suorastaan järkyttävä määrä yt-neuvotteluja. Niiden yhteismäärä oli 42, Arto Nieminen summaa.

Alalta on vuoden 2009 alun jälkeen hävinnyt 1 000 työpaikkaa, eikä työpaikkakadolle näy loppua.

Arto Nieminen huomauttaa, että irtisanomiset ovat kohdistuneet palkkahaitarin yläpäähän eli kokeneimpiin journalisteihin.

– Palkkatilastoista ilmenee, että toimittajille maksetut ansiot ovat olleet pienemmät kuin alalle sovitut palkankorotukset. Se kielii siitä, että irtisanottujen ja eläkkeelle siirtyneiden tilalle on palkattu pienempipalkkaisia työntekijöitä tai sitten tilalle ei ole otettu ketään.

Medialle tukea kehysriihestä?

Arto Nieminen odottaa hallituksen maaliskuun lopun kehysriiheltä myös mediaa koskevia päätöksiä.

– Ettei nyt enää ainakaan lisää rasitettaisi murrostilassa olevaa alaa.

Ehdotettu arvolisäveron alennus ja määräaikainen lehdistötuki eivät Niemisen mukaan ratkaisisi mediatalojen tulevaisuutta, mutta voisivat auttaa sopeutumaan digiaikaan ja etsimään siitä uusia ansaintamuotoja.

– Epävarmuuden tila mediatalojen taloudessa jatkuu.

Kalliiksi eivät ole yhtiöille koituneet pelkästään Sanoman Hollannin virheinvestoinnit, joiden suuruusluokka oli tiettävästi käsittämättömät yli miljardi euroa.

Mediatalot kuten Alma Media, oululainen Kaleva ja Keskisuomalainen ovat tehneet viime aikoina isoja investointeja.

– Alma ja Kaleva hankkivat uudet painokoneet, mikä kuvastaa, että myös printtimediaan uskotaan.

Keskisuomalainen puolestaan osti Lehtiyhtymän.

– Samalla kuitenkin ainakin Alma ja Keskisuomalainen ovat velkaantuneet, mikä on investointien toinen, pahempi puoli, Arto Nieminen arvioi.

Sisältöyhteistyö tulee

Journalistiliiton Niemistä ei varsinaisesti huolestuta lehtien lisääntyvä sisältöyhteistyö, kuten Lännen Media, jossa ovat mukana myös Hämeen Sanomat ja Forssan Lehti. Yhteistyössä on hänen mukaansa vähintäänkin kaksi puolta.

– Vaikutus lehtien sisältöön voi olla köyhdyttävä, kun niissä julkaistaan nykyistä enemmän yhteistä aineistoa, ja viestinnän moniäänisyys voi vähentyä. En kuitenkaan kategorisesti tuomitse sisältöyhteistyötä, koska sen ansiosta lehdillä voi olla myös lisääntyvät mahdollisuudet kertoa oman alueensa asioista.

Toinen kysymys Niemisen mukaan on yhteistyön vaikutus omistusjärjestelyihin.

– Jo nyt yhteistyön taustalla on se, että Lännen Median lehdistä Kaleva ja Ilkka ovat Aamulehteä julkaisevan Alma Media-konsernin merkittäviä omistajia.

Journalismi ei katoa

Arto Nieminen sanoo, että ”liikkuva kuva tulee, että tärähtää” myös osaksi perinteistä lehdentekoa.

Myös sosiaalinen media vaikuttaa journalistien työhön. Arto Nieminen ei pidä sitä kuitenkaan uhkana, vaan pikemminkin päinvastoin.

– Journalistisen tiedonvälityksen valttikortti on uskottavuus, tämä on uskottavuusbisnestä, kun esitetyt tiedot voi aina tarkistaa. Sosiaalinen media on otettava haltuun ja osaksi toimittajan työn ammattitaitovaatimuksia.

Nieminen myöntää, että joissakin akuuteissa uutistilanteissa kuten Ukrainan kriisissä sosiaalinen media on ollut kiistattoman nopea. Silti jää aina kysymyksiä, joihin yleisö kaipaa vastauksia.

– Journalismi ei katoa mihinkään, koska luotettavia sisältöjä tarvitaan aina.

Median murros liittyy myös tuleviin lehdistön TES-neuvotteluihin.

Nykyisen sopimuksen ”printtiin keskittyvä” soveltamisala alkaa olla Suomen Journalistiliiton puheenjohtajan Arto Niemisen mukaan aikansa elänyt.

– Maailma ajoi siitä ohi. Yhä isompi osa lehdistön journalistien työstä on televisionomaista, kun tehdään kaiken aikaa aineistoa myös verkkoon ja mobiiliin. (HäSa)