Kanta-Häme

Niinistöläinen marssi ja muita linkkejä nykypolitiikkaan

Oliko vai eikö ollut? Oliko säveltäjä Jean Sibelius natsi? Kysymys nousi esiin tietenkin myös torstaina Studia generalia -illassa Sibelius aatteiden aallokossa.

Hoidetaanpa se ensin alta pois.

No niin, toimittaja, kirjailija Lasse Lehtinen, oliko Sibelius natsi?

– Hänestä ei natsia saa tekemälläkään.

Jaha. Vaikka natsi-Saksassa perustettiin oma Sibelius-seura?

– Suomen senaikainen sivistyneistö oli hakenut oppinsa Saksasta, ja se oli myös musiikkimaailman ehdoton keskus. Suomi oli Saksan aseveli, ja sille toivottiin menestystä taistelussa bolshevismia vastaan, Lehtinen huomauttaa.

– Sibelius antoi käyttää nimeään ja vastaanotti tunnustukset, mutta ei esimerkiksi käynyt Saksassa Hitlerin valtaantulon jälkeen. Aiemmin hän oli matkustanut sinne 28 kertaa.

Nykyään kuuluisi Kokoomukseen

Mitä Sibelius sitten oli? Aatelisperheen vävypoika sävelsi rahapulassaan tilaustöitä, mutta oli hänellä omiakin aatteita.

– Suomen itsenäisyys ja Karjalan takaisin saaminen olivat hänelle tärkeitä asioita. Hän oli myös ankara bolshevismin ja tsaarin vastustaja, Lehtinen sanoo.

Hänen mukaansa Sibelius oli nuorempana herkkä myös luokkakysymykselle.

– Hän oli sitä mieltä, että taide kuuluu kaikille kansanluokille. Hän oli itsekin luokkaretkellä melkein koko elämänsä.

Kuitenkin Sibelius oli ”kohtalaisen oikeistolainen”. Jos hänet siirrettäisiin nykyaikaan, mihin leiriin hän sijoittuisi?

– Hän olisi varmaan kokoomuslainen, Lehtinen arvelee.

Esimerkiksi Työkansan marssi (1893) sävellettiin wrightiläiselle työväenliikkeelle – eli työnantajien perustamalle liikkeelle, jonka tarkoitus oli pitää työväki maltillisena.

– Se on hyvin niinistöläinen työväenmarssi, eräänlainen road map työväestölle, tokaisi iltaa isännöinyt ja säestänyt Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön johtaja Erkki Korhonen.

Vuodet vierivät, appiukko kauhistuttaa

Sibeliuksesta tiedetään melko tarkkaan jokainen kynänliikahdus nuottipaperilla, jokainen matka, jokaiset unohtuneet villahousut. Yhtä kaikki katsaus säveltäjän poliittiseen ajatteluun veti Raatihuoneen juhlasalin torstaina täyteen.

Lehtinen ja Korhonen pääsivät jutustelevaan sävyyn useaan otteeseen vetämään yhtäläisyysmerkkejä Sibeliuksen ajan ja nykyajan välille. Muutenkin kuin poliittisesti.

– Jos on tuonnäköinen appiukko, voi olla vähän ihmeissään, Lehtinen aloitti ja viittasi valokuvassa partansa takaa tiukasti tuijottavaan Alexander Järnefeltiin.

– Sibelius onkin yhteiskuvassa vähän nuutuneen näköinen. (HäSa)

Studia generalia -ilta otsikolla Sibelius aatteiden aallokossa pidettiin torstai-iltana Hämeenlinnan Raatihuoneessa. Esiintymässä toimittaja, kirjailija Lasse Lehtinen, Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön johtaja Erkki Korhonen ja tenori Tuomas Katajala.