Kanta-Häme

Nimi alle naisten puolesta

Pienten lasten äidit hakevat aikaisempaa herkemmin apua perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa kohdatessaan.

Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo on kulttuurinmuutoksesta hyvillään, kuten myös siitä, että sama ilmiö näyttäisi koskettavan nuoria miehiä. Nuorempi sukupolvi, jolla on taipumusta aggressiivisuuteen, osaa nykyään hakea aikaisempia sukupolvia herkemmin apua itselleen.

– Perhe- ja naiskulttuurissa on tapahtunut selkeä muutos. Ennen on ehkä yritetty kestää pidempään. Ihmiset itse reagoivat nyt entistä varhaisemmassa vaiheessa, laitokseen tai kriisiapuun ei aina tarvitse mennä.

Kun apua haetaan varhaisessa vaiheessa, on kierre mahdollista katkaista heti alkuunsa. Silti kaikki eivät apua hae, eivätkä asiasta puhu.

– Jos meidän turvakodeissamme käy vuosittain noin 1 200 naista ja heillä on noin 1 400 lasta, on se vasta jäävuoren huippu. Tiedetään, että joka viides nainen kokee elämänsä aikana jonkinlaista lähisuhde- tai perheväkivaltaa.

Väkivaltaa kohdanneita naisia kohdataan turvakotien lisäksi myös kunnissa ja sairaaloissa. Osa tapauksista jää neljän seinän sisälle ja siksi tilastoimatta.

Turvakotiverkossa aukkoja

Ensi- ja turvakotien liitolla on Suomessa 12 turvakotia, minkä lisäksi Suomessa on vielä viitisen kuntaorganisaatioiden ylläpitämään vastaavaa laitosta.

Määrä on eurooppalaisittain hyvin alhainen, sillä Suomen noin 120 turvakotipaikan sijaan niitä pitäisi olla Euroopan neuvoston laskelmien mukaan noin 500 paikkaa. Tämän lisäksi Suomessa ei ole lainkaan pelkästään perheväkivaltatapausten auttamiseen keskittynyttä auttavaa puhelinta.

– Rikosuhripäivystyshän meillä toki on, mutta kaikki perheväkivaltaa kokeneet eivät ensimmäisenä miellä itseään rikoksen uhreiksi. Lisäksi on Mielenterveysseuran kriisipuhelin.

Suomen turvakotiverkosto sekä perheväkivaltaan keskittyvän auttavan puhelimen puuttuminen liittyvät läheisesti Suomessakin nyt pohdittavana olevan Istanbul-sopimuksen ratifiointiin. Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan toimintaohjelman ratifioinnista ei Suomessa ole tehty vielä päätöstä, hallituksen esitys tosin on jo olemassa.

– On ratkaisematta, voidaanko sopimus ratifioida, kun palvelut eivät ole vielä kunnossa. (HäSa)