Kanta-Häme

Nimi miestä myöten

Nimi toimii jäänmurtajana

Riihimäen teatterinjohtaja Matti Arnkil saa usein tavata sukunimeään. Haastattelupäivänäkin puoleen päivään mennessä näin on käynyt jo kaksi kertaa.

– Kun menimme naimisiin, otin vaimoni sukunimen, hän kertoo.

Perhe halusi yhteisen nimen, eikä Matin puolelta tullut Numminen innostanut vaimoa, jonka puolelta alun perin tanskalaislähtöinen Arnkil tuli.

Numminenkin oli kyllä tarjolla vaihtoehdoksi, eikä Matille ollut aiemmin itsestään selvää ottaa tulevan vaimonsa nimeä.

– Meillä oli lapsi tulossa, joten oli tärkeää saada yhteinen nimi.

Arnkilin nimi vaihtui samalla, kun hänen taiteellinen uransa lähti käyntiin, joten muuttuneen nimen kanssa ei ole ollut ongelmia.

Taiteellisella alalla erikoinen sukunimi jää helposti mieleen. Se on usein myös jäänmurtaja sosiaalisissa tilanteissa: nimestä tulee helposti juttua.

– Jos törmään toiseen samalla sukunimellä varustettuun, tiedämme heti, että meillä on jotain yhteistä. Kaikki Arnkilit ovat sukua keskenään, meitä on noin 80.

Postia Arnkilille tulee usein väärällä nimellä, ja joskus hänen tietojaan ei löydy, kun ne on rekisteröity väärällä nimellä.

– Moni on sanonut, että uuteen sukunimeen vie aikaa tottua. Minulla meni korkeintaan pari viikkoa, enkä muista kertaakaan sanoneeni itseäni enää Nummiseksi.

Äidin kotitilan nimi jatkaa elämäänsä

Hämeenlinnalainen Pia Markuslahti oli hetken aikaa ainut sukunimellään varustettu.

– Erosin, enkä tahtonut enää pitää avioliiton kautta tullutta sukunimeä Nieminen. Tyttönimeni oli Lahtinen, mutta siitäkään en enää tunnistanut itseäni.

Sitten mieleen tuli äidin kotitilan nimi Tuuloksesta. Hakemusten kanssa meni puoli vuotta, mutta sen jälkeen Pia oli Markuslahti.

Pian neljä lasta eivät tahtoneet itse vaihtaa nimeään siihen, mutta hyväksyivät äitinsä muutoksen. Pian äiti taas oli hyvinkin iloinen siitä, että kotitilan nimi jatkaa elämäänsä.

– Kun menin myöhemmin naimisiin, en missään nimessä halunnut enää luopua nimestä. Niinpä mieheni otti sen, ja se on nyt myös tyttärellämme. Markuslahtia on siis nyt kolme.

Markuslahden tilalla Pia ei ole käynyt pariinkymmeneen vuoteen. Viimeksi hänen siellä käydessään tila oli Hämeenlinnan kaupungilla vuokralla. Google löysi paikasta muutama vuosi sitten eräkämpän, mutta nyt sitäkään ei löydy.

Lapsuudessa paikkaan liittyy kuitenkin lämpimiä muistoja.

– Olen ajatellut, että joskus selvittäisin, kuka tilan omistaa ja ostaisin sen takaisin sukuun. Jos vain saisin lottovoiton.

Nimi on käynyt rakkaaksi, mutta aiheuttanut etenkin Pian miehelle sekaannuksia. Usein häntä nimittäin luullaan henkilöksi, jonka nimi on Markus Lahti.

Vaikka viralliset paperit, kuten ajokortti piti uusia, oli nimenmuutos sen arvoista.

– Se, että on kokonaan oma nimi, vaikutti yllättävän paljon identiteettiin.

Nimi ei ole enää kenenkään kautta, vaan täysin Pian oma

– Tulen varmasti aikanaan sanomaan nyt 4-vuotiaalle tyttärellemme, ettei hän luopuisi sukunimestään, jos hän menee naimisiin.

Tasa-arvon nimissä uusi nimi

Tutkija ja tietokirjailija Jari Lyytimäki sai nykyisen sukunimensä reilut 10 vuotta sitten.

– Olimme menossa naimisiin ja saamassa lapsen, ja aloimme miettiä nimiasioita.

Silloiset Virpi Lyytinen ja Jari Välimäki tahtoivat koko perheelle yhteisen nimen.

– Tasa-arvon perustella ajattelimme, että onko sen oltava välttämättä miehen nimi, kertoo Lyytimäki.

Pariskunta halusi myös, ettei nimestä tulisi moniosaista ja hankalaa. Niinpä syntyi täysin uusi yhteinen nimi, Lyytimäki.

Lähipiiri suhtautui nimeen positiivisesti, mutta sen vakiintuminen käyttöön otti aikansa. Etenkin kaukaisempien sukulaista ja harvemmin nähtyjen ystävien oli aluksi vaikea muistaa uutta nimeä.

– Nimenvaihto ei ole kaduttanut, mutta sen huomaa joskus, että näin harvinainen nimi muuttuu helposti toisten suussa esimerkiksi Lyytikäiseksi.

Lyytimäkiä on Suomessa yhteensä kolme. Hyötynsä nimestä on etenkin silloin, kun täytyy luoda käyttäjätunnuksia. Harvinainen nimi on aina vapaana.

– Suosittelen kyllä harkitsemaan yhteisen nimen rakentamista, jos tällainen tilanne on, sanoo Lyytimäki.

Menot