Kanta-Häme

Niskavuoren esikuvat ovat Wuolijoelta

Kun Niskavuoren naiset vuonna 1936 ilmestyi, kohahti Wuolijoen kartano ja samalla koko Hauho.

Hella Wuolijoen näytelmä kertoi vahvoista naisista ja heikoista miehistä, rahasta ja vallasta. Pääroolissa oli niskavuorelainen vahva ja työteliäs nainen, Heta, jonka esikuvana oli Hanna Eerola o.s.Wuolijoki (1849–1935).

Niskavuori-näytelmiä syntyi 17 vuoden aikana viisi. Filosofian tohtori ja kirjailija Erkki Wuolijoki löytää juuri ilmestyneessä kirjassaan Niskavuoren henki (Karisto) näytelmien esikuvat Wuolijoen kartanosta. Paljon on totta, mutta paljon on myös muuttunut matkan varrella.

Niskavuori-näytelmät kertovat suomalaisten vaiheista 1880-luvulta 1940-luvun puoliväliin. Wuolijoki korostaa, että kaiken takana vaikuttavat suuret nälkävuodet (1868-1869). Elämä oli raatamista, eikä mitään saanut tuhlata. Käveleminen oli laiskuutta. Askaret piti hoitaa juosten.

– Olen kasvanut niin kiinni Wuolijokeen, että pitkään kestänyt kuohunta Niskavuori-näytelmien ympärillä ei vaivannut minua. Tajusin jo varhain, että Serafina-mummu (1851–1939) romantisoi Hellalle kertomiaan tarinoita, jotka muuttuivat vielä entisestään, kun niistä kirjoitettiin näytelmä.

Tarkkasilmäinen ja älykäs Hella Wuolijoki näki uudessa kotimaassaan paljon sellaista, jolle suomalaiset itse olivat sokeutuneet. Eniten hänet yllätti suomalaisten määrätietoisuus ja luovuus. Suomessa kaikki toteuttivat itseään.

– En sanoisi sitä sisuksi, joka on ylitoitotettu sana. Se on se Niskavuoren henki.

Niskavuoren vahvat naiset vastaavat Erkki Wuolijoen mielestä todellisuutta, mutta ei hän suvun miehiä ihan niin heikkoina pitäisi kuin Hella Wuolijoki antaa näytelmissään ymmärtää. Ei heikosta miehestä olisi tullut Wäinö Wuolijoen tapaan eduskunnan puhemiestä ja eduskuntatalon rakennuttajaa tai Sulo Wuolijoen tavoin kansanedustajaa.

– Voi olla, että Hella Wuolijoki oli katkera ja se näkyi näytelmien mieskuvassa. Hella Wuolijoki erosi nimittäin Sulosta jo toistakymmentä vuotta ennen ensimmäisen näytelmän ilmestymistä.

Niskavuori-näytelmät ovat muokanneet vahvasti suomalaista identiteettiä. Niiden ihmiset taittuvat, mutta eivät katkea tai valita osaansa. Ihmiset eivät tavoittele rakkautta, vaan onnea on nähdä oraan kasvavan.

Niskavuoren henki on toinen Erkki Wuolijoen kirja, joka perustuu Wuolijoen kartanon valtaviin arkistoihin. Kaksi vuotta sitten häneltä ilmestyi Silinteri ja silkkihuivi joka kertoo miehen isovanhemmista Wäinö ja Sylvi Wuolijoesta.

– Alunperin minun piti kirjoittaa vain pieni teos suvusta. Nyt olen kirjoittanut jo kolmattakin kirjaa yli 200 sivua, Erkki Wuolijoki kertoo.

Arkistossa Erkki Wuolijoen on yllättänyt kartanon kirjallinen elämä jo ennen Hella Wuolijokea. Kartanossa viihtyi Eino Leinon lisäksi myös Paavo Cajander.

– Minulle suurin yllätys oli oivaltaa se, että Suomessa on ajateltu runomuodossa jo aikojen alusta. On ollut aivan upeaa lukea vaikkapa Paavo Cajanderin tekstiä.

Erkki Wuolijokeen on tehnyt vaikutuksen myös suomalaisten luontosuhde, joka on luultavasti kolmannen kirjan aihe

– Arkisto on yhä hujan hajan Wuolijoen eri puolilla. Olen tehnyt arkistossa työtä nyt kolme vuotta ja saanut vasta murto-osan ojennukseen, Wuolijoen kartanon isäntä huokaisee. HÄSA

Päivän lehti

1.4.2020