Kanta-Häme

Noin neljä tuntia mediaa päivässä

Cinderella Karisukin ja Nea Vanhasen mediaseuranta alkaa heti herättyä ja jatkuu eri mittaisina ajanjaksoina pitkin päivää aina nukkumaanmenoon asti.

– Mediaan menee aikaa ainakin noin nelisen tuntia päivässä.

– Joskus puoli päivääkin, lisäävät Mimmi Nurminen, Aleksanteri Laaksonen ja Roope Reittonen.

Viisikon media-ajasta suurin osa kuluu kännykällä surffatessa ja seuratessa varsinkin sosiaalisen median Snapchatiä, Instagramia ja videoita. He pistäytyvät toisinaan myös lehtien ja tv-kanavien verkkosivuille.

– Lisäksi selailemme satunnaisesti lehtiä koulussa ja kotona sekä joskus vilkaisemme telkkarista uutisia, Ypäjän Kartanon koulun kahdeksasluokkalaiset kertovat.

Kiinnostavimpia juttuja lehdissä ovat omaa kotipaikkakuntaa koskevat asiat, vaikka ne eivät nuorten elämään ja arkeen suoraan osuisikaan. Valtakunnan politiikkaa ja muita uutisia he myös silmäilevät kiinnostuksen puutteesta huolimatta.

– Ne eivät vain kiinnosta vielä tässä vaiheessa elämää, nuoret pohtivat.

Mediakurssin valinnaisaineeksi poimineet ovat jo rutinoituneita median käyttäjiä. Verkoista etsitään viihteen lisäksi myös tietoa.

Lähdekritiikki ja epäilevä mieli ovat heille jo tuttuja työkaluja. Kaikkea näkemäänsä ja lukemaansa he eivät usko. 

He tietävät, että totuuden, mielipiteen ja faktan käsitteet voivat hämärtyä etenkin sosiaalisen median melskeissä.

– Joskus on syytä katsoa mikä lähde on ja miettiä ja tutkia onko se luotettava. Jos samasta asiasta kertoo vaikkapa Yle tai Seiska, kumpaa juttua kannattaa uskoa, Laaksonen heittää.

– Välillä tulee klikattua tosi mielenkiintoista ja erikoista juttua, ja sen todenperäisyys voi alkaa mietityttää. Silloin keskustelen siitä vanhempien tai koulussa kavereiden ja opettajien kanssa, Karisukki kertoo.

Yläkoululaisten mediaosaamisen taso vaihtelee. Äidinkielen lehtori Maija Merivalo kertoo, että osa oppilaista oivaltaa esimerkiksi lähteiden luotettavuuden puntaroimisen arvon, osa ei.

– Osa heistä on itse asiassa taitavampia kuin keskivertoaikuiset, hän huomauttaa.

Uusi opetussuunnitelma tuo medialukutaidon entistä vahvemmin mukaan oppijoiden arkeen. Äidinkielen tunneilla on perinteisesti käyty läpi median perustiedot ja -taidot, mutta nyt monilukutaito on osa jokaista oppiainetta.

Tekstien lukutaito ei enää riitä; nyt on osattava lukea ja tuottaa myös esimerkiksi liikkuvaa kuvaa ja erilaisia verkkotekstejä. Monilukutaito kattaa muun muassa kuvanlukutaidon, medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon.

– Olemme hyödyntäneet opetuksessa sanoma- ja aikakauslehtiä, ja nyt tartumme myös verkkoteksteihin ja muihin materiaaleihin, Merivalo kertoo.

Parhaiten oppii itse tekemällä. Mediakurssin oppilaat tuottavat, kokoavat ja julkaisevat Mokkerilehden. Sen lukijakuntaa ovat nykyiset kuudesluokkalaiset.

– Oli tosi kiva saada se lehti luettavaksi ja tietoa tulevasta, kun olin itse kuudesluokkalainen ja jännitin yläkouluun siirtymistä, Vanhanen muistelee.

 

Päivän lehti

1.11.2020

Fingerpori

comic