fbpx
Kanta-Häme

Nokia oli muutakin kuin kännykkäfirma

Vessapaperia, kumisaappaita, kaapeleita, tukinuittoa, puhelinkeskuksia, televisioita, satelliittiantenneja, tietokoneita, pamppuja, renkaita… Nokia on lähes 150-vuotisen historiansa aikana ehtinyt tehdä paljon muutakin, kuin matkapuhelimia. Silti kännyköiden poistumista tuotevalikoimasta on julkisuudessa pidetty lähes koko yrityksen loppuna.
 
Turengin vanhalla rautatieasemalla avautui perjantaina näyttely, joka muistuttaa siitä, että Nokian älypuhelimet eivät syntyneet tyhjästä. Pienoisnäyttely kattaa Nokian tietokonevalmistuksen historian aina taskussa kulkeviin kommunikaattoreihin asti.
 
Historialliset tietokoneet ja -älypuhelimet ovat peräisin Janakkalan tietokonemuseon kokoelmista.
 
– Aloite näyttelyyn tuli Turengin aseman puolelta, ja minullehan se sopi hyvin, kun varsinainen museo on aina talvikauden suljettuna, kertoo tietokonemuseon omistaja Olavi Kanervisto.
 
Se todellinen Nokian ihme
Nokian ihmeestä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä vuosituhannen vaihteen hulluja vuosia, kun matkapuhelinteollisuus lähti lentoon ja Nokia vastasi monesta prosentista Suomen bruttokansantuotteesta.
 
Tietokonemies Olavi Kanerviston näkökulmasta ihme tapahtui kuitenkin jo 1980-luvulla, kun Nokia loi lähes tyhjästä suomalaisen tietokoneteollisuuden.
 
– Nokia oli suunnittelemassa maailman ensimmäistä digitaalista puhelinkeskusta, ja sen ohjaamiseen tarvittiin tietokoneita. Lähtökohdaksi otettiin ison keskustietokoneen ohjaamiseen tarkoitettu pääte, ja siitä luotiin Nokian ensimmäinen itsenäinen mikrotietokone, MikroMikko 1.
 
Tuo vuonna 1981 esitelty vihermustanäyttöinen ja CP/M-käyttöjärjestelmää käyttänyt laite häviää tehossa mille tahansa peruskännykällekin, mutta aikanaan se oli oikea vallankumous ja suomalaisen elektroniikkateollisuuden startti. 
 
Kone joka käänsi vientitaseen
Lopullinen läpimurto tapahtui vuonna 1987, kun Nokia julkisti kaikkien aikojen suosituimman tietokoneensa, MikroMikko 3TT:n. Niitä on näyttelyssä esillä kolme kappaletta.
 
– Tämä on se yksittäinen laite, joka käänsi Suomen tietotekniikan vientitaseen ylijäämäiseksi – ensimmäistä kertaa Suomesta vietiin enemmän tietokoneita kuin tänne tuotiin. 3TT oli jonkin aikaa jopa Pohjoismaiden myydyin tietokone, Kanervisto kertoo.
 
Rivakalla kahdeksan megahertsin 286-prosessorilla varustetulla laitteella kelpasi tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan lisäksi myös pelata viihdyttäviä pelejä, kuten Leisure Suit Larry, Alleycat ja teekkareiden puhdetyönä tekemä SpurguX.
 
Kilon tehtaalla Espoossa valmistetut PC:t eivät olleet pieniä ja keveitä, vaan ne oli tehty rautaa säästämättä. Kallis rakenne on tietokonemuseomiehen iloksi osoittautunut myös kestäväksi.
 
– Pelastin nämä roskalavalta, ja sen jälkeen ne ovat olleet 15 vuotta puolikylmässä varastossa. Kun koneet tuotiin tänne ja laitettiin pistorasiaan, kaikki käynnistyivät ekalla kerralla. Minkä muun valmistajan kone olisi tähän pystynyt? 
 
Nokia pysyi tietokonevalmistajana lopulta vain vuosikymmenen verran. 
 
Vuonna 1991 Nokia Data -yksikkö myytiin ICL:lle eli nykyiselle Fujitsulle ja viimeiset PC:t valmistuivat Espoossa vuosituhannen vaihteessa. (HäSa)
 
 
Signaali tulevaisuuteen -näyttely ravintola Turengin Asemalla. Avoinna sopimuksen mukaan.
 

Menot