Kanta-Häme

Nolla ei kelpaa kunnille, pitää olla miinusta sairaanhoitopiirissä

Jättimäinen 26 miljoonan alijäämä on katettu ensi vuonna.

Muutama vuosi sitten, 2014, Kanta-Hämeen kunnat sopivat sairaanhoitopiirin kanssa, että jättimäiseksi päässyt alijäämä katetaan nostamalla kuntamaksuja.

Tehtiin viiden vuoden ohjelma talouden tasapainottamiseksi. Todella kunnianhimoinen ohjelma on ehkä hieman yllättäenkin nyt toteutunut. Ensi vuonna talous saadaan tasapainoon. Nyt kuitenkin kiistellään kuntamaksuista.

Vuonna 2014 sairaanhoitopiirin taseessa oli 26 miljoonaa euroa alijäämää. Se oli kertynyt sinne vähitellen, koska sopimusohjausjärjestelmä ei toiminut ja rahapulassaan kunnat myös alibudjetoivat erikoissairaanhoitoa.

Tuolloin sovittiin, että kuntamaksuja nostetaan vuosittain 4 prosentilla. Puolet noususta ohjautui toimintakuluihin ja toinen puoli alijäämän kattamiseen.

 

Sopimus piti kaksi vuotta, sitten kunnat halusivat helpotusta kikyn ja tiukan taloustilanteen vuoksi. Tasapainottamisohjelmaa jatkettiin vuodella ja kuntamaksujen kasvuprosenttia pienennettiin.

Viime vuonna se oli 2,64 ja tänä vuonna enää 0,69. Sairaanhoitopiiri on kuitenkin onnistunut kattamaan alijäämän, jota ensi vuodelle jää enää 600 000 euroa.

– On katettu eri tavalla kuin alun perin sovittiin. Kuntamaksujen piti nousta 207 miljoonaan, nyt ne ovat kuitenkin vain 196 miljoonaa. Toimintakulut ovat koko ajan olleet alle suunnitelman, sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Juvonen laskee.

Tämä on vaatinut toiminnan tehostamista ja rakenteellisia uudistuksia.

– Meillä on tällä hetkellä mm. 100–200 työntekijää vähemmän kuin vuonna 2014. Mielestäni on hyvä uutinen, että tiukassa tilanteessa olemme saneet talouden tasapainoon.

Nyt on erimielisyyttä siitä, millaisia kuntamaksuja ensi vuonna peritään. Sairaanhoitopiiri tarjoaa nollakasvua, kunnat vaativat maksuihin 4-6,5 miljoonan euron, 2 prosentin pudotusta.

Sairaanhoitopiiri muistuttaa, että kuntamaksut ovat jo nyt kymmenisen miljoonaa alle alun perin suunnitellun.

 

Kunnat taas perustelevat, ettei sairaanhoitopiiri voi tehdä ylijäämää ainakaan siinä vaiheessa, jos maakunnat syntyvät ja sairaanhoitopiirit lakkaavat. Perustelut liittyvät kuntien ja kuntayhtymien kirjanpitoon ja ovat varsin monimutkaiset.

Pelkona on, että mahdollinen ylijäämä katoaa valtiolle ja toisaalta kunnat joutuvat maksamaan joitakin kirjanpidollisia eriä toistamiseen.

Juvonen muistuttaa, että kyse on kuntien ja maakunnan taseaseman välisestä keskustelusta. Siitä päättää maakuntavaltuusto, koska se päättää sairaanhoitopiirin viimeisestä tilinpäätöksestä. Siitä ei päätä sairaanhoitopiiri, eivätkä kunnat, ei myöskään valtio.

Kunnat ovat nyt antaneet sairaanhoitopiirissä päättäville luottamushenkilöilleen konserniohjeita, jotka perustuvat hyvin monimutkaiseen kirjanpidolliseen aineistoon. Perusajatus kuitenkin on, että kuntamaksujen on laskettava.

Sairaanhoitopiirissä on pelko, että joudutaan uuteen alijäämäkierteeseen samaan aikaan, kun toimintaa pitää kehittää ja tehdä uutta sairaalaa. Jos toimintaa pitää supistaa, henkilöstöä joudutaan vähentämään. Ulkopuoliset ostot lisääntyvät juuri, kun niiden määrä on saatu laskuun. HÄSA

SUOMEKSI Sairaanhoitopiiri vastaa maakunnan erikoissairaanhoidosta mm. keskussairaalasta ja Riihimäen sairaalasta. Toimintoja on myös Forssassa. Kuntayhtymään kuuluvat kaikki maakunnan kunnat.