Kanta-Häme

Nollakorko pitää konkurssien määrän olemattoman pienenä

Kanta-Hämeessä kaksi ihmistä menetti huhtikuussa työpaikkansa konkurssissa. Maakunnassa haettiin konkurssiin kaksi yritystä, joilla oli kaksi työntekijää.

Konkurssit olivat viimeksi Kanta-Hämeessä yhtä harvinaisia syyskuussa 2007. Tuolloin huipentui 2000-luvun nopea talouskasvu.

Yritysten konkurssit ovat vähentyneet useita vuosia koko maassa, vaikka talous on seisonut lamassa. Tammi-huhtikuussa pantiin vireille 18,8 prosenttia vähemmän konkursseja kuin vuosi sitten.

– Samasta asiasta olemme juuri keskustelleet pankissa, Etelä-Hämeen Osuuspankin varatoimitusjohtaja Mika Helin sanoo.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo, että järjestössä on myös huomattu ilmiö. Suomen Yrittäjissä tehdään analyysiä, miksi heikko taloudellinen tilanne ei näy konkursseina.

– Asiat ovat yllättävän hyvällä tolalla. Konkurssien pieni määrä korreloi asiakkaidemme luottokelpoisuutta ja pankin riskiarviointia, Helin sanoo.

Helin myöntää, että tärkeä asia on nollakorko. Yritykset pystyvät maksamaan luottojensa korot, vaikka tulokset ovatkin heikkoja.

Suomessa on kokonaisia toimialoja, joilla keskimäärin yritykset tekevät nollatulosta. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemusalalla keskimääräiset liikevoitot ovat hyvin lähellä nollaa. Matkailu- ja ravintola-alan järjestön Maran tilaston mukaan hotellien liiketulos oli 0,6 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2012.

Tilinpäätöksen liikevoitosta on vielä maksettava korkokulut. Tilikauden tulos ei voi jäädä voitolliseksi, jos nollatason liikevoitosta maksetaan korkoja.

Varatoimitusjohtaja Helin toteaa, että yritys voi kyetä korkojen maksuun, vaikka liikevoitto onkin nolla. Kun investointeja ei tehdä, kassavirta voi silti olla positiivinen.

Helin muistuttaa, että yritykset ovat kuitenkin vahvempia kuin 1990-luvun lamavuosina.

– Hämäläisillä yrityksillä, jotka ovat käyneet läpi 1990-luvun, omien pääomien määrä ja joustokyky on nyt paljon vahvempi kuin tuolloin.

1990-luvulla lähes 50 000 suomalaista yritystä meni konkurssiin. Ne työllistivät noin 200 000 työntekijää. Konkurssien määrä oli suurimmillaan vuonna 1992, jolloin niitä oli 7 391. Konkurssiin menneissä yrityksissä oli 44 050 työntekijää.

Nykyinen konkurssien määrä, tammi-huhtikuussa 905, jää kauaksi 1990-luvun luvuista. Tammi-huhtikuussa vain 4 122 työntekijää menetti työpaikkansa konkurssissa.

Pankeille yritysten luottojen maksuista joustaminen on nyt poikkeuksellisen helppoa, koska korot ovat nollassa. 1990-luvulla eräät viitekorot kävivät 20 prosentissa.

– Jos korot olisivat nyt 10 prosenttia, tilanne olisi erittäin vaikea, Helin toteaa.

Hän kiistää kuitenkin ajatuksen, että pankit pitäisivät yrityksiä pystyssä alentamalla niiden lainojen korkoa.

– En tunnista, että olisi lähdetty marginaaleissa joustamaan. Sellainen on ollut äärimmäisen poikkeuksellinen teko. Pankkien omien varojen vaade kasvaa, kun korkotuotto heikkenee.

Helinin muistuttaa, että toisaalta Etelä-Hämeen Osuuspankki ei ole yksipuolisesti nostanutkaan marginaaleja.

Pankit ovat korostaneet, että asiakkaiden kannattaa vaikeuksien tullen ottaa hyvissä ajoin yhteyttä pankkiin ja neuvotella lainajärjestelyistä. Helin vakuuttaa, että ratkaisu koetetaan löytää, jos yritystoiminnan jatkamiselle on edellytykset. Pankit eivät kuitenkaan saa myöntää lainaa korkojen maksamiseen.

Helin muistuttaa, että konkurssi saattaa joissakin tilanteissa olla hyvä ratkaisu kaikille osapuolille.

– Jos liiketoiminnan jatkamiselle ei ole edellytyksiä, emme aja lisää vastuita yrittäjälle.

Eräiden yritysten tilanne kertoo, että pankit ovat tyytyneet odottamaan nykyistä parempia aikoja. Helin myöntää, että tällaisia yrityksiä on olemassa.

– Oletetaan, että ajan kanssa löytyy ratkaisu. HäSa

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic