Kanta-Häme

Nollatyösopimus nostetaan pöydälle

Kukaan ei pysty sanomaan tarkasti, kuinka moni suomalainen odottaa parhaillaan työnantajalta tietoa, millaisia työvuoroja hän mahtaa lähitulevaisuudessa tehdä. Tilastokeskuksen luvuissa nollatyösopimusten allekirjoittajat tilastoidaan osa-aikaisiin tai määräaikaisiin työntekijöihin, mutta karkeankin arvion mukaan puhutaan useista kymmenistä tuhansista työntekijöistä.

Nollatyösopimuksia tarjotaan varsinkin nuorille ja erityisesti palvelu-alalla. Palvelualojen ammattiliiton PAMin 1. varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo antaa paljon kertovan luvun.

– Sain juuri tilastotietoa heinäkuulta. Meidän aloilla työskentelee tänä päivänä 80 000 vastentahtoista osa-aikatyöntekijää. Vastentahtoinen osa-aikatyö tulisi kitkeä kokonaisuudessaan pois, sanoo Ylitalo.

Nollatyösopimukset alkoivat yleistyä lähes kaikilla aloilla 2000-luvulla ja viime vuosina niiden määrä on vain kasvanut.

– Se on ihan selkeästi lisääntyvä malli. Kun työsuhteiset ihmiset, jotka tekevät 40 tuntia viikossa, jäävät vuosilomalle, työnantaja palkkaa lomatuurajat tällaisilla 0-40 sopimuksilla, kertoo Elintarviketyöläisten liiton SELin sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa.

Työnantajapuoli perustelee nollatyösopimuksia sillä, että nopeasti muuttuvassa maailmassa täytyy pystyä joustamaan.

– Kyllä sellaisen suunnan voisi kuvitella lisääntyvän, että tarvitaan erityyppisiä työsopimuksia. Parempi lyhytaikaisempi ja tilapäisempi työ kuin ei työtä ollenkaan, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EKn työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen.

Raportti – vihdoin viimein

Nollatyösopimuksesta ei ole täsmällistä lainsäädäntöä. Jo vuonna 2011 tehdyssä työmarkkinajärjestöjen raamisopimuksessa sovittiin, että nollatyösopimusten epäsäännöllisiin työaikoihin liittyviä muutostarpeita selvitetään. Perustettiin työ- ja elinkeinoministeriön johtama kolmikantatyöryhmä, joka saa raporttinsa valmiiksi tämän kuun loppuun mennessä.

– Nollatyösopimuksia ei ole aikaisemmin laajasti tutkittu. Työntekijät eivät tiedä omia oikeuksia, ja työnantajatkaan eivät tiedä, miten tietyissä tilanteissa pitää toimia, sanoo vanhempi hallitussihteeri Anne-Mari Mäkinen.

Työryhmään kuuluvaa SELin Rantamaata selvitystyön anti ei ole yllättänyt.

– Kuvio on aika selvä. Työnantaja pitää nollatyösopimusta hyvänä ja työntekijäpuolella kaikki ovat sitä mieltä, ettei yksikään työntekijä tällaista sopimusta itselleen haluaisi.

Epävarmuutta ja ennakoinnin mahdottomuutta

Nollatyösopimuksen allekirjoittaneella työntekijällä ei ole vähimmäistyöaikaa. Elämää on vaikea suunnitella ilman varmuutta työllisyydestä.

– Laki edellyttää, että työntekijälle pitää antaa tieto työvuoroista kirjallisesti viikkoa aikaisemmin. Työvuorolistoja ei nollatyösopimuslaisille välttämättä tehdä, kertoo SAKn työehtoasiantuntija Katarina Murto.

Harmaata aluetta ovat mm. työsopimuksen kesto ja työterveydenhuolto. Jos työntekijä ei aina lähde tarjottuihin töihin, saattaa työvoimaviranomainen tulkita sen työstä kieltäytymiseksi ja määrätä karenssia, mikä estää työttömyyspäivärahan maksamisen.

Tyypillisessä ongelmatarinassa kaikki sujuu hyvin aina siihen asti, kunnes työntekijä alkaa sairastella, tulee raskaaksi tai ajautuu syystä tai toisesta riitoihin työnantajan kanssa.

– Työnantajalla ei tarvitse olla mitään perustetta työtuntien tiputtamiselle nollaan, sanoo Murto.

Joihinkin elämänvaiheisiin nollatyösopimus sopii hyvin. Esimerkiksi nuori ihminen voi rytmittää töitään tarpeensa mukaan tai olla samanaikaisesti usean työnantajan käytettävissä. Rantamaan mukaan todellisuus näyttää kuitenkin todennäköisemmin toiselta.

– Jos työttömälle on tarjolla nollasopimus tai ei mitään, niin kyllähän hän sen ottaa, jos jossain vaiheessa on toiveita lisätyötunneista. Työnantaja käyttää ihan selkeästi yksittäisen ihmisen heikkoa asemaa hyväksi.

Työntekijät haluavat lakimuutoksia

Hallitussihteeri Mäkinen sanoo, ettei työryhmän muutamia kymmeniä sivuja käsittävä raportti sisällä toimenpide-ehdotuksia. Tarkoituksena on, että työministeri Lauri Ihalainen kutsuu keskusjärjestöt koolle käsittelemään selvitystä.

– Minkälaisiin toimenpiteisiin raportti antaa aihetta, on sitten osittain työmarkkinajärjestöjen käsissä, jatkaa Mäkinen.

EKn Laatunen sanoo odottavansa selvityksen valmistumista rauhallisin mielin.

– Ei siihen liity suuria tunteita puoleen eikä toiseen.

Työntekijäpuoli on kannassaan ehdoton. Se haluaa muutoksia työlainsäädäntöön.

– Nollatyösopimuksia ei pitäisi olla eikä niitä pitäisi tehdä. Ne ovat aivan turhia. Eri työsopimusmuotoja alkaa olla jo liikaa, sanoo Murto. (HäSa)

Päivän lehti

2.6.2020