Kanta-Häme Helsinki

Norppa sai suomalaiset sisuuntumaan – Kansalaisaloite keräsi 50  000 nimeä pikavauhtia

Karismaattiseen eläimeen syntyy tunneside, vähemmän viehkeälle pitää luoda tarina
Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että kalastajat vaihtaisivat verkot toisiin kalastusvälineisiin saimaannorpan levinneisyysalueilla. Kuvassa Kimmo-kuutti vuodelta 2013. Kuva: ERIIKA AHOPELTO
Allekirjoitusten vyöryn taustalla voivat vaikuttaa eläimen veikeä ulkonäkö ja ihmisten samaistuminen sen ahdinkoon. Kuva: ERIIKA AHOPELTO

Saimaannorpan suojelemiseksi perustettu kansalaisaloite keräsi tarvittavat 50  000 nimeä alle kahdessa vuorokaudessa. Allekirjoitusten vyöryn taustalla voivat vaikuttaa eläimen veikeä ulkonäkö ja ihmisten samaistuminen sen ahdinkoon.

–  Kun eläin on inhimillistettävä ja söötti, sen puolesta on helpompi lähteä taistelemaan, sanoo WWF:n viestinnän asiantuntija Mari Paavoseppä.

 

Paavoseppä on ollut alusta asti mukana WWF:n Norppalive-nettilähetysten tuottamisessa.

Lähetyksissä on tarkkailtu silmä kovana etenkin Pullervo-norppaa, jonka reteä köllöttely rantakivellä teki siitä katsojille persoonallisen hahmon. Yksilön kautta tunnesidettä voidaan laajentaa koskemaan kaikkia norppayksilöitä, Paavoseppä sanoo.

–  Jos epämiellyttävämmän näköinen eläin pystytään esittämään niin, että siihen syntyy tunneside, ihmiset kyllä toimivat sen puolesta. Ihmisillä on todella vahva oikean ja väärän taju, Paavoseppä toteaa.

Hän kertoo muutaman vuoden takaisesta WWF:n hankkeesta, joka keskittyi uhanalaisten kalojen ahdinkoon. Hankkeeseen saatiin video meritaimenesta, joka yritti uida pienen padon yli huonolla menestyksellä. Kala hakkasi päätään padon seinämään ja kimposi aina takaisin virtaan.

–  Vaikka se oli kala, jonka ajatellaan olevan märkä ja limainen, ihmisillä heräsi tunne, että tämä on väärin ja jotain pitää tehdä. Vähemmän sööttien eläinten kohdalla onkin ehkä parempi näyttää konkreettisesti, että tämä ei ole oikein.

 

Kansalaisaloite vaatii, että verkkokalastus kielletään saimaannorpan levinneisyysalueella Saimaalla ympäri vuoden. Tällä hetkellä verkkokalastuksen rajoitus on voimassa huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun saakka. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.

Paanasen mielestä on helppo ymmärtää, miksi juuri verkkokalastukseen puuttuva aloite sai tuulta alleen näin nopeasti.

–  Ihminen pystyy itsekin arvioimaan, kuinka kamala tilanne on kuolla hukkumalla. Norpat hukkuvat vapaa-ajan kalastajien verkkoon, eikä kyse ole elintärkeästä ruuanhankinnasta. Uhanalaisia eläimiä kuolee ihmisen halujen takia, ja siihen kiteytyy ajatus siitä, että se on täysin turhaa ja epäoikeudenmukaista.

Vielä Norppaliven alkuaikoina WWF:n somekanaviin tuli negatiivisia viestejä verkkokalastuksen kieltämiseen liittyen, mutta tänä keväänä niitä ei ole juuri saatu.

–  Meidän tavoittamassamme yleisössä on näkymässä muutosta, mutta emme toki voi sanoa, vastaako se muutosta väestötasolla Suomessa. Kansalaisaloite on kuitenkin malliesimerkki siitä, että ihmiset alkavat toimia, ja se on todella hienoa. STT