Kanta-Häme

Nukettajilla ei mene ihan putkeen

Tänään kohtaavat taas taiteilija Thomas Monckton ja rehellinen suomalainen yleisö.

Rehellinen. Tai vilpitön. Rehti. Kunniallinen. Kaikki vastaavat Moncktonin käyttämää sanaa honest.

Käytännössä me suomalaiset olemme yleisö, joka istuu teatterisalissa penkkiin ja pitää ahterinsa sametissa, kunnes verhot sulkeutuvat. Tykkäsimmepä tai paheksuimmepa, esiintyjä huomaa sen.

Torstaina lasten taidefestivaali Hippaloilla esiintyvä Monckton on tullut Hämeenlinnassa tutuksi viimetalvisesta Circo Aereon tuotannosta The Pianist. Kiertävä taiteilija puolestaan tuntee yleisöt eri maissa.

– Kun menen kotiin Uuteen-Seelantiin, palautteen aalto vyöryy yli. Ihmiset haluavat pitää hauskaa, joten he ovat iloisia jo siitä, että ovat katsomassa show’ta, Monckton nauraa.

Hänen nykyisessä kotikaupungissaan Pariisissa yleisö on ”kriittistä”.

– Yleisö on hiljaa eikä tunnu vastaanottavaiselta – mutta sitten aplodit jatkuvat ja jatkuvat. Ranskassa on rentoa: ihmiset voivat mennä ja tulla kesken esityksen.

Katastrofeja ja pikku onnistumisia

Monckton tuo Kallo Collectiven riveissä ensi-iltaan ohjaamansa esityksen Caterpillars. Lavalla hänen kanssaan on sirkus-, tanssi- ja teatteritaiteilijakollega Jenni Kallo, Kallo Collectiven johtaja.

Monckton on esityksen virallinen ohjaaja, mutta käytännössä esitys on luotu yhdessä.

– Vastuu tosin on minun, Monckton hymyilee.

Caterpillarsissa on samantyylinen lähtöasetelma kuin The Pianistissa: esityksessä ei menekään kaikki aivan putkeen.

Tällä kertaa asialla ovat nukketeatterin nukettajat, jotka ”eivät ole erityisen hyviä”. Luvassa on paitsi kukkiin ja perhosentoukkiin liittyviä katastrofeja, myös mukavia hetkiä, jolloin roolihahmot onnistuvat.

Moncktonin titteli on pitkä. Klovni, miimikko, akrobaatti – eikä silti puhtaasti mikään niistä. Hän itse tiivistää tapansa tehdä esityksiä yhteen, vaikeasti käännettävään sanaan: accidentalist.

Vahingostaja voisi olla lähellä. Sattumustaja – henkilö, jonka luomat hahmot sähläävät fyysisen komedian kaikin keinoin.

– Hyvin yksinkertainen konsepti, hän virnistää.

Oli lähdettävä opin perässä

Paljon Hämeenlinnaa kauemmas kotoa Thomas Moncktonin on vaikea päästä, jos matka lasketaan hänen synnyinmaastaan Uudesta-Seelannista.

Hänen postiosoitteensa on Pariisissa, minne hän muutti opiskelemaan teatteria sen jälkeen, kun mahdollisuudet oppia alaa kotimaassa loppuivat. Hän aloitti sirkuskoulun 17-vuotiaana, mutta sitä pidemmälle Uudessa-Seelannissa ei fyysisessä teatterissa päässyt.

– Jos halusi kehittyä klovneriassa, oli lähdettävä.

Aluksi Moncktonia vaivasi koti-ikävä, mutta nykyään kiertävän taiteilijan elämä on hänen kotinsa.

– Sitä paitsi aina kun palaan Uuteen-Seelantiin, kaikki on aika lailla entisellään.

Teatterikoulussa Pariisissa hän myös tutustui Jenni Kalloon ja Sampo Kurppaan, kahteen muuhun nykyisen Kallo Collectiven jäseneen.

Kukaan yhteensä neljän hengen ryhmästä ei ole pysyvästi jäänyt Suomeen.

– On hauskaa tehdä show’ta eri maissa, Monckton ja Kallo sanovat.

Hämeenlinnasta Caterpillars lähtee Suomen teatterifestivaaleille, mutta esitys poikkeaa Hämeenlinnassa taas syksyllä ja talvella. Caterpillarsin esitysten välillä Monckton ehtii esiintyä Skotlannissa ja Jenni Kallo Ranskassa. (HäSa)

Kallo Collective: Caterpillars torstainaTeatteri Verstaassa kello 14 ja 16. Esitys on osa lasten kulttuurifestivaali Hippaloiden ohjelmaa.

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic